Eksistentiaalinen hyvinvointi

Muutto avanninen.netiin

2006-01-26T18:42:00.000+02:00

Siirryn kirjoittelemaan blogiani avanninen.netiin. Teeman ja blogin kustomointi on tosin vielä kesken, mutta perusrakenne toimii jo. Jos en saa kaikkia posteja tuotua Bloggerista, tämä osoite säilyy vanhojen postien vuoksi. Toivotaan kuitenkin, että tuonti onnistuu.

Ei tässä muuta tällä erää. Lähetys osoitteesta eksistentiaalinenhyvinvointi.blogspot.com päättyy tähän.

avanninen.net

2006-01-25T19:58:00.000+02:00

Iltapäivä meni rattoisasti uutta domainia asennettaessa. Blogin osoite tulee lyhenemään kivasti ja Wordpress tarjoaa aivan toisen tason muokattavuuden kuin Blogger. En kuitenkaan saanut vielä Blogger Importia toimimaan, sillä se valitti CURL-extensionin puutteesta PHP:ssä - laitoinkin siitä Datamapille mailia. Siispä blogin osoite on toistaiseksi vielä tämä nykyinen.

Jatkan teemoilla ja plugineilla pelaamista ylläolevassa osoitteessa. Ehdin jo asentaa K2:n, mutta ehkäpä valitsen teemaksi alkuun jonkun vähän simppelimmän muokata ja käyttää.

Washington Post ja vuorovaikutteisuuden etiikka

2006-01-24T20:41:00.000+02:00

Netissä on viime aikoina ollut mielipiteenvaihtoa siitä, miksi blogien kommentointiosastot ovat huono keskustelualusta. Keskustelu lähti ilmeisesti liikkeelle siitä, kun WashingtonPost.com päätti sulkea post.blog -bloginsa kommenttimahdollisuuden ilmeisesti sopimattomien kommenttien vuoksi (uutistoimisto AP uutisoi tämän 19.1.).

Vuorovaikutteisuuden etiikasta on nyt kirjoittanut mm. Jeff Jarvis Buzzmachine-blogissaan. Keskustelu on perusidealtaan eittämättä mielenkiintoinen ja se tullaan varmasti käymään monta kertaa läpi aihealueeltaan arkojen (kuten poliittissävytteisten) blogien suhteen. Jeff Jarvis toteaakin hyvin kirjoituksessaan:

Q: Should you moderate interactivity?

A: If you want to.

But don’t think that you can tidy up comments any better than you can tidy up the world. People are messy and so’s life. Get used to it.

Webhotelli ja Wordpress

2006-01-22T12:51:00.001+02:00

Ryhdyin suunnittelemaan blogin siirtoa omaan webhotelliin ja oman domainin alle. Tästä aiheesta oli kirjoitettu howto Slacker Manager-blogissa:
HowTo: Make the move to Wordpress from a hosted service

Webhotelli+Wordpress -yhdistelmä antaisi aivan toisenlaisen joustavuuden ja muokattavuuden kuin Blogger. Lisäksi Bloggerissa ei ole tageja (siis avainsanoja...), eikä edes kategorioita, mikä on aika iso puute.

Siispä lähdin tutustumaan suomalaiseen webhotellikenttään. Illan selailun, hintojen ylöslaittamisen ja kokemusten keräilyn jälkeen päädyin näihin kohtuuhintaisiin (<50€/v) webhotelleihin:

Rackglobal.fi: eStarter, 36€/v:

tilaa 150 MB (lisätila 12€/100 MB/v)
3 GB kaista/kk
3 kpl MySQL (ei Wordpress kai tarvitse kuin yhden?)
domain ilmaiseksi, kun 12kk tilaus heti alusta

SH Networks: Webhotelli II, 40€/v:

tilaa 200 MB (lisätila 10€/100 MB/v)
6 GB kaista/kk
20 kpl MySQL

Datamappi: Datamappi Perus, 45€/v:

tilaa 200 MB (lisätila ?€)
5 GB kaista/kk
MySQL (koko yhteensä 30 MB)

Futuron: Starter Hosting, 32 €/v:

tilaa 300 MB (lisätila 5€/100 MB/v)
6 GB kaista/kk
3 kpl MySQL-tietokantoja

Ensi silmäykseltä Futuron näyttäisi hinta-laatusuhteeltaan parhaalta ratkaisulta. Kuitenkin vinkkejä palveluista kaivattaisiin. Onko Wordpress-bloggaajilla kokemuksia hyvälaatuisista ja luotettavista suomalaisista (ei ole luottokorttia) webhotelleista?

Jack Bauer ja propaganda

2006-01-21T19:14:00.000+02:00

Herkko Hietanen kirjoitti 15.1. Berkeleyn perspektiivi -blogissaan mielenkiintoisesti amerikkalaisen television ilmiöistä.

[24] muuten pyörii Fox-kanavalla ja sen käsikirjoittajat on valjastettu myös osaksi USA:n oikeistokoneen propagandarattaita. Jack Bauer rikkoo kaikkia mahdollisia ihmisoikeussopimuksia: kiduttaa, salakuuntelee, uhkailee ja tappaa diplomaatteja. Usein sarjassa tämä toiminta kyseenalaistetaan, mutta lopulta Bauerille sallitaan kaikki terrorismin vastaisen taistelun nimissä. Sarja auttaa valmistelemaan yhdysvaltalaisia tilanteisiin jossa lakia pitää venyyttää. Näyttäisikin, että kansa hyväksyy Bushin lainvastaiset salakuunteluvaltuutukset.

Olen jo aiemmin pohtinut 24-sarjan yhteyksiä siihen, mitä Yhdysvalloissa on ollut meneillään viime vuosina, mutta tieto siitä, että sitä esitetään Foxilla, selkeytti ymmärrykseni täysin.

Lisäksi:

Simpsoneissa ensimmäinen mainostauko tulee heti alkutekstien jälkeen ja mainostaukoja on tyypillisesti puolentunnin aikana neljä. Elokuvien alussa ihmiset imetään rainan pariin. Puolenvälin jälkeen alkavat mainokset. Niitä tulee parhaimmillaan 7 minuutin välein ja ne saattavat kestää yli viisi minuuttia.

Kiitos suomalaiselle tv:lle, että täällä pitää selkeästi ilmoittaa, milloin mainokset alkavat ja loppuvat. Taitaapa olla mainosten maksimikesto ja -määräkin säädeltyjä? Jo MTV:tä (Music Televisionia, siis) tuntuu typerältä katsoa, kun ohjelman ja mainostauon väliin tulee epämääräisiä häpryköitä, jotka hämärtävät mainosten ja ohjelman rajaa.
Muokkaus 22.1. Otsikosta pois "USA:n", kysehän ei ole maan itsensä vaan republikaani-/oikeistopuolen propagandasta.

Conan vitsailee Halosesta, osa 15

2006-01-20T23:06:00.000+02:00

Yhä jatkuva Conan O'Brienin vitsailu yhdennäköisyydestä Tarja Halosen kanssa ja presidentinvaaleista saavat miettimään: missä kulkee huumorin ja vastustajien mollaamisen raja? "Jo nimi Matti Vanhanen saa kalat tekemään itsemurhan" -tyylisestä kommentista tulisi epäilemättä suomalaisessa tv:ssä noottia nopeasti - toki vitsit pitää ymmärtää amerikkalaisessa kontekstissa, jossa tehdään jopa vastustajaa mustamaalaavia tv-mainoksia. (Tästä oli juttua joskus USA:n pressanvaalien aikoihin, veteraaneilla jotain hämäriä kytköksiä Bushin tukijoukkoihin.)

Saattaa olla, että Conanin vitsit saavat ne äänestämään Niinistöä, jotka ovat epävarmoja kannastaan aina viime hetkeen asti. Minä ainakin aloin jo kyllästyä vitseihin nähtyäni tänään SubTV:llä esitettävän jakson Halos-pätkän (via Finland for Thought).

InfoTangle: The Hype and the Hullabaloo of Web 2.0

2006-01-20T16:28:00.000+02:00

InfoTangle :: The Hype and the Hullabaloo of Web 2.0 :: January :: 2006

The Web has entered a “golden” age of participation, the era of the amateur. A time of radical decentralization with innovations such as social software, the folksonomy, user tagging, the longtail. RSS, trackbacks, permalinks, comments, blogs, wikis, API’s, mashups, Ruby on Rails, AJAX and the Zeitgeist. Whether that is good or bad, moral or immoral is subjective, and what we will end up calling it is still under debate.

Artikkeli on hypeä karsiva yhteenveto siitä, mistä uudenlaisessa webissä on kyse. Hyvät lähdeviitteet.

Miljoonan dollarin kotisivu oikeuteen

2006-01-20T09:53:00.000+02:00

News.com - Lawsuit targets Million Dollar Homepage

Alex Tewillä on kovat paikat: ensin palvelunestohyökkäys ja vaatimus 50 000 dollarista, sitten lakitupaan, koska sivut ovat olleet alhaalla monta päivää. Onko pojan rahoista kohta enää mitään jäljellä?

Pakkaset ja ilmaston lämpeneminen

2006-01-19T19:16:00.000+02:00

Kovat pakkaset saavat aina ilmaston lämpenemisen vastajoukot liikkeelle: "-25°C! Siinä teille on ilmaston lämpenemistä." Kumma kyllä, kukaan ei sano mitään, kun Pohjois-Amerikassa on ennätyksellinen hurrikaanikausi tai syksy on poikkeuksellisen lämmin. Silloin ollaan vain hiljakseen.

A social analysis of tagging

2006-01-19T08:44:00.000+02:00

A social analysis of tagging

Why do people tag? For many, tagging is for sharing their own information and watching others. Even if you tag mostly to remember your own stuff, it is difficult to remain untouched by the presence of others.

Pohdiskeleva Liftari: Äänestä tärkeästä tiedosta

2006-01-18T23:38:00.000+02:00

Äänestä tärkeästä tiedosta - linkitä at Pohdiskeleva Liftari

Kun löydät mielenkiintoisen, osuvan tai muuten vain hyvän sivuston tai blogimerkinnän, linkitä siihen blogissasi. Linkitä, vaikkei sinulla olisi löydöstäsi mitään uutta, omintakeista sanottavaa.

Tämä oli minusta niin hyvä kirjoitus, että piti linkittää - vaikka minulla ei olekaan mitään omintakeista sanottavaa ;)

Read/WriteWeb: Synthesis in New and Old Media

2006-01-18T22:38:00.000+02:00

Read/WriteWeb: Synthesis in New and Old Media

It's not quite a Bloggers and Old Media lovefest yet, but at least people seem to have eased up on the 'us vs them' rhetoric.

Mietinkin jo, että Median maailma -kurssi olisi mielenkiintoinen, jos siinä käsiteltäisiin tätä uusi media vastaan vanha media -ajatusta. Jäi kyseinen kurssi alkuinnostuksen jälkeen nimittäin hieman vaiheeseen, liekö ollut vika kysymyksissä, jotka tehdään periaatteella "lue teksti ja vastaa sitä koskeviin kysymyksiin". Kuriositeettina mainittakoon, että kurssin digitaalinen viestintä -osiossa puhutaan digi-tv:stä, digiradiosta ja multimediaalisuudesta - kuin tuulahduksina 1990-luvun loppupuolelta ja 2000-luvun alusta :)

Älä varo, mitä ajattelet!

2006-01-15T15:56:00.000+02:00

Dangerous Myths Bloggers Believe

Bloggaamisesta puhuttaessa mainitaan usein, ettei "blogiin kannata kirjoittaa mitään, mitä ei haluaisi tulevaisuuden työnantajan lukevan". Voisiko sen kärjistää näin?:

Ei kannata olla mitään mieltä mistään, koska mielipide voi myöhemmän osoittautua sellaiseksi, jota voi joutua katumaan.

Blogi löydetään - entä sitten?
Okei, kuvitellaan, että tulevaisuuden työnantajani löytäisi blogini. Hän luultavasti saisi tietää, mitä ajattelin nuoruudessani. Mitä sitten? Ne edustivat sitä minua, joka kirjoitushetkellä olin. Jos työnantajani ei hyväksyisi sitä, että olen joskus ollut jotain mieltä ja että olen sittemmin muuttanut näkemyksiäni, minä olisin varmaan väärä työntekijä hänen palvelukseensa.

Nykyään on muutenkin liikkeellä ajatusta, että kun ihminen on kantansa valinnut, hänen pitäisi pysyä siinä loppuikänsä voidakseen olla luotettava. Kovasti presidentinvaalitenteissäkin vanhoja kaivelemalla yritettiin saada osoitettua, ettei ehdokkaalla ole kunnollisia (=ikuisia?) mielipiteitä ajamistaan asioista, ja että hän on epäluotettava, kun hän ei ole samaa mieltä kuin mitä oli 15 vuotta sitten.

Seuraavan toteamuksen luin viime kesänä Ralph Waldo Emersonin (1803-1882) Esseitä-kokoelmasta. Siinä on opittavaa jokaiselle ihmiselle, jolla on sanottavaa.

A foolish consistency is the hobgoblin of little minds, adored by little statesmen and philosophers and divines. With consistency a great soul has simply nothing to do. He may as well concern himself with his shadow on the wall. Speak what you think now in hard words, and to-morrow speak what to-morrow thinks in hard words again, though it contradict every thing you said to-day. — 'Ah, so you shall be sure to be misunderstood.' — Is it so bad, then, to be misunderstood? Pythagoras was misunderstood, and Socrates, and Jesus, and Luther, and Copernicus, and Galileo, and Newton, and every pure and wise spirit that ever took flesh. To be great is to be misunderstood.

Ajattelu kansalaisvelvollisuutena
Totta kai pitää ajatella, mitä sanoo ennen kuin sanoo, mitä ajattelee. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei ihminen saisi tuoda omia ajatuksiaan julki, päinvastoin: ajatusten julkituonnin voisi jopa sanoa olevan kansalaisvelvollisuus.

(Mietitäänpä, kuinka paljon maailma on muuttunut sen seurauksena, että joku on sanonut, mitä on ajatellut. Tai, ehkä olisi parempi kääntää tämä toisinpäin: kuinka paljon maailma on muuttunut muuten kuin sen ansiosta, että joku on kertonut ajatuksensa? Aika vähän. Itse asiassa ei yhtään.)

Kuinka paljon maailma muuttuisi, jos yhden suuren ajattelijan sijasta meillä olisi satoja "suuria ajattelijoita", joiden ajatukset leviäisivät helposti taas uusille ajattelijoille? Siinä sitä olisi yhteiskunnalle sen kovasti kaipaamaa murrosta.
***
Lisäys 16.1. Huh, tulipas siinä tekstiä. Ehkä mainitsemallani "pelottelulla" ei yritetä niinkään poistaa ajatuksien leviämistä, vaan sitä, etteivät ihmiset ihan kaikkea itsestään kertoisi. (Tosin tokkopa sitä muutenkaan omalla nimellään uskaltaisi kertoa arimmista tunnoistaan...)

Lainauskielto!

2006-01-15T12:19:00.000+02:00

Kai sinulle nyt tuli selväksi, ettet saa uusittua lainojasi, jos et maksa vanhoja rästejä pois? Sitä puoltatoista euroa kokonaisuudessaan, siis.

Tagata vai tägätä?

2006-01-13T21:14:00.000+02:00

Folksonomia tuo suomen kieleen ongelman: onko se tagi vai tägi, tagata (taggata) vai tägätä (täggätä)? Sana 'tagata' näyttää paremmalta mutta on ongelmallinen; miten se lausutaan, englantilaisittain vai suomalaisittain? Joku voi luulla sitä väärinkirjoitetuksi takaus-sanaksi, jos ääntämyksessä ei ole yhtään englannihtavaa äännettä. 'Tägätä' taas näyttää oudolta ä:n pisteineen, mutta taipuu suomalaisen suuhun helpommin, kun se lausutaan kuten kirjoitetaan.

Hm. Ruotsalaisille se on helppoa. Englannin 'to tag' vääntyy tietysti muotoon 'att tagg/-a, -r, -ade, -at'. 'Tagging' on varmaan 'tagging'.

'Avainsana', jota Kansalaisjournalismi-blogi käyttää, kuulostaa sivistyneeltä, jopa hieman etäiseltä ihmisten suuhun. Saman mallin mukaan 'to tag' on tietysti 'avainsanoittaa', joka kuulostaa väistämättä groteskilta. Jokin viittaus englannin tag-sanaan toisi mukaan vähän särmää.

"Jos joku ihminen on ärsyttävä, sen pitää oppia olemaan vähemmän ärsyttävä."

2006-01-13T18:41:00.000+02:00

Tämän toteamuksen kuulin sivukorvalla tänään psykologian tunnilla, kun taaempana keskusteltiin suosituista ja epäsuosituista osana erästä tehtävää.

Otsikko viittaa vahvasti siihen, että meidän pitäisi miellyttää toisia varmistaaksemme olemassaolomme. Se on myös yksisilmäisesti sanottu: se väittää, että muiden pitää muuttua sellaisiksi kuin me haluamme sen sijaan, että oppisimme hyväksymään toiset sellaisina kuin he ovat. Jälleen palataan siihen ikuiseen maailman muuttamisen dilemmaan, joka on toistunut blogissani ehkä kliseeksi asti. Silti se on aina hyvä muistaa, kun toisten tekemiset alkavat sapettaa.

Jos haluat muuttaa maailmaa, jossa elät, aloita itsestäsi.

Kaah. Koko suosittu/epäsuosittu -vastakkainasettelu tulee jo korvista ulos. Suositummuus on aina suhteessa porukkaan - jos liikkuu porukoissa, joissa on epäsuosittu... miksi niissä ylipäätään liikkuu? Lähtee pois.
***
Minulla on ilmeisesti tänään oikein kirjoituspäivä, kun kaikki, mitä en pariin päivään ole kirjoittanut, haluaa purkautua ulos. Antaa tulla vaan.

Huoli nuorten tv-töllöttämisen vähenemisestä

2006-01-13T17:00:00.000+02:00

Nuorten tv-katselu ei sittenkään laskenut - HS.fi - Tuoreet - Kulttuuri

Tv-toimijoiden huoli nuorten tv-katselun vähenemisestä näyttää tuoreimpien tilastojen perusteella väistyneen. --

Hetken mietin: siis mitä? Kannetaanko maailmassa jo huolta tv:n katselun vähenemisestä? Eikö katselun lisääntymisestä olisi syytä kantaa huolta, kun se tarkoittaisi, että nuoret käyttävät vähemmän aikaansa aktiivisen toimintaan?

Hesarissa oli muuten tässä tällä viikolla toiseksi viimeisellä sivulla (ennen tv-tietoja) kolumni tästä tv:n katsomisesta, josta heräsi ajatus: kuinka tv:n äärellä saadaan kulutettua kolme tuntia päivässä? Mitä ihmiset sieltä oikein niin paljon katsovat?

Ehkä minä olen vain vierautunut tv-katsontakulttuurista, hyvä jos katson sieltä selkeän aikomuksen kanssa mitään kuukauteen. (DVD-tallentavakin renkslaa enkä saa hyviä Prisma-dokkareita nauhalle. Eilen nauhoitti taas jotain 3 sekuntia, vaikka mielestäni mikään ajastus ei ollut päällä.) Jos suomalaisia ohjelmia voisi ladata koneelle jotenkin nopeasti ja myös katsoa milloin haluaisi, tulisi noita varmaan seurattua.

Olisiko se muuten silloin enää "katsoa tv:tä"? "Katsoa tietokonetta" kuulostaisi aika vieraalta.

Blogit voivat muuttaa demokratiaa

2006-01-13T16:02:00.000+02:00

Ehdotukseni koulun sisäisestä blogista sai tuulta purjeisiinsa, kun eräs päivä kävin juttelemassa aiheesta rehtorin kanssa. Mieleeni tuli siinä keskustellessa (oikeastaan aiemmin), että blogi-ilmiö on siitä mielenkiintoinen, että se saattaa muuttaa maailmaamme ratkaisevasti. Nykyinen demokratiahan on tunnettu siitä, että kansalaisilla on melko vähän valtaa sen suhteen, mitä kokouksissa päätetään - he valitsevat toiset ihmiset tekemään tämän työn, jolloin päätökset eivät aina ole parhaimpia mahdollisia ja kansalaisten hyvinvointia eniten edistäviä. Poliitikot edustavat väistämättä ensisijaisesti omia arvojaan, ja jotta demokratia olisi todellinen, jokaisen pitäisi pystyä edustamaan itseään. Käytännön syistä tämä ei kuitenkaan ole mahdollista.

Blogien avulla jokainen voi edustaa itseään netissä, eikä tilan suhteen tee edes tiukkaa. Internetistä voi tulla jopa entisaikojen tori, jossa turistaan kuulumiset ja jonka liepeillä päättäjät vierailevat mennessään juttelemaan kansan syville riveille. Kun yhteiskunnan sisäinen viestintä blogien avulla paranee ja suuret ideat pääsevät leviämään helpommin, tervehtymistä on odotettavissa demokratiankin suhteen. Päätöksissä voidaan kuulla suurta ihmisjoukkoa, sillä jos joku on siitä eri mieltä, hän kyllä tuo mielipiteensä ilmi. Massat sitten joko vastaavat siihen tai ovat vastaamatta.

Päätöksiin osallistuminen ei välttämättä enää tulevaisuudessa tarkoita kymmenien vuosien istumista hallitusten kokouksissa ja aktiivisuutta puoluekentällä. Osallistuminen on myös keskusteluun osallistumista ja sen sanomista, miltä tuntuu. Kun sen joku noteeraa ja lähtee kehittämään sen pohjalta uusia ajatuksia, kirjoittaja on onnistunut ottamaan osaa maailmansa kehitykseen.

Blogit ovat tehokas ja monipuolinen media tähän kehitykseen. Mitä kehitysaskelia meidän täytyy kuitenkin käydä läpi, ennen kuin uudenlainen kansalaisvaikuttaminen voi lyödä itsensä todella läpi?

Laadukkaat erilaisten blogien hakemistot ja (erikoistuneet) verkostot. Esim. 9rules (vaikka ei olekaan aiheellisesti erikoistunut, sivut kuitenkin tyyliasultaan hyviä). Poliittiset, kulttuuriaiheiset, mielipiteet, uskonto, musiikki...
Tehokkaat ja helpot työkalut postien taggaamiseen (kirjoittajalle). Technorati on hyvä, mutta ehkä olisi parempi olla jonkinlainen avoin järjestelmä, jotta taattaisiin palvelun jatkuvuus.

Kaikki blogialustat mukaan postien taggaamiseen, kaikkien bloggaajien kannustaminen mukaan, jotta sisällön löytämisestä tulee helpompaa.

Netti kaatuu ynnä muita sähkeitä

2006-01-09T21:02:00.000+02:00

Suomalaisetkin yrittävät nyt nyhtää rahoja pois varakkailta mainostajilta, kertoo Digitoday. Idea syntyi, mistäpä muualtakaan, kuin Million Dollar Homepagelta. En halua linkittää sivulle periaatesyistä, linkit ovat sitä tyypillistä kasinojuttua ja kaiken maailman ihme sivuja, jotka eivät edes ole vierailemisen arvoisia. Jos et ole kuullut koko juttua aiemmin, googleta.

Internet ei ole vielä romahtanut, kirjoittaa Kari Haakana blogissaan - mutta onhan meillä toki vielä loppuvuosi aikaa. Miten netti on muuttunut vuodesta 2004? Roskaposti on mennyt pois muodista ja ihmiset ovat valveutuneempia virusten sun muiden suhteen (miten joku yhä availee tuntemattomilta tulevia liitetiedostoja?). Vain *substantiivi tähän, vaikka "pahvi"* jättäisi nettiannoksensa nauttimatta näinä Web 2.5.5.7 betan (korrekti ja epäkaupallinen ilmaus?) ja netti-/blogi-/kansalais-/sosiaalisen vaikuttamisen heräämisen kiihkeinä aikoina. Edellämainituista ei kuulunut kuin pihauksia vuonna 2004, jolloin Hannu H. Kari ennustuksensa tokaisi, kun hän totesi, että saastan määrä ylittää ihmisten sietokyvyn.

Blogit ja Web 2.0 Web 2.5.5.7 beta ovat kovasti taistelemassa tätä väitettä vastaan. Mitä Kari ei välttämättä ymmärtänyt, on se, että ihmisissä piilee yllättäviä voimia, jotka ovat odottaneet tilaisuuttaan netin alkuhetkistä lähtien.

Lopuksi toteamus kaikille saastaan kyllästyneille kyynikoille: Jos haluat vähentää saastan määrää netissä, älä yritä muuttaa muita ja poistaa muiden saastaa. Muuta itsesi (sillä se on ainoa ihminen, jonka voit todella muuttaa): ala luoda todellista sisältöä netin käyttäjille blogeilla, podcasteilla, wikeillä. Ehkäpä Web 2.0:n Web 2.5.5.7 betan tagline voisikin olla:

Lakkaa valittamasta sisällön puutteesta, sen heikkoudesta tai sen turhuudesta - luo itse parempaa, kun kerta osaat.

Sisältö pelastaa meidät kaatumiselta. Sisältö siis kunniaan.

Lukiossa oltava mahdollisuus pitää monet ovet avoimena

2006-01-08T11:38:00.000+02:00

Tässä aiemmin viikolla kirjoittama tekstini HS Mielipiteeseen, jonka postaamisesta puhuin aiemmin. En tiedä onko sitä vielä julkaistu/julkaistaanko; luulisin ainakin, kun tuli vastaus, että onnistuisiko pienentäminen 2500 merkkiin. Totte Harinen kirjoittaa muuten samasta aiheesta blogissaan. Löysin ko. blogin sattumalta (vai oliko?) Googlesta.

Henrik Forsgård kirjoittaa vastineessaan (HS 3.1.) Antto Orasmaalle (HS 21.12.) yhä aikaistuvasta erikoistumisen tarpeesta nyky-yhteiskunnassa ja samalla myös Suomen lukiojärjestelmässä. Mielestäni tietomäärän lisääntyminen ei kuitenkaan ole perustelu lukiossa erikoistumiselle, päinvastoin: me tarvitsemme suuren tietomäärän maailmassa yhä laajempaa yleissivistystä, eli ymmärrystä eri asioiden syy-seuraussuhteista sekä konkreettisesta ja abstraktista maailmasta yleensä. Tästä ovat esimerkkinä vaikkapa ainerajat ylittävät kysymykset, joista on puhuttu jo pitkään.

Erikoistumista vastaan puhuu se, että useimmat eivät vielä peruskoulusta päästyään tiedä, mihin aineisiin he haluaisivat panostaa. Ongelmana ovat nimenomaan allekirjoittaneen kaltaiset ihmiset; peruskoulun päättötodistuksen jälkeen itselläni on ainakin hetkellisenä ammatti-ideana ollut mm. psykologi, filosofi, historioitsija ja fyysikko, kutsuttakoon minua sitten vaikka Forsgårdin hieman vähättelevällä termillä "yleismies Jantunen".

Kuluvana lukuvuotena, toisena lukiossa, olen ymmärtänyt, etten ole vielä valmis erikoistumaan mihinkään tiettyyn lukiossa opetettavaan aihepiiriin, ja uskon, että näin on monen lukiolaisen kohdalla. Lisäksi: Mitä meille "Jantusille" tehdään, joiden mielestä suurin osa aineista on mielenkiintoisia, ja jotka todella oppivat uusia asioita helposti, pänttäämättä? Mihin meidän pitäisi lukiossa keskittyä?

Lukiossa erikoistuminen on vielä siitä huono ajatus, että se saattaa kaventaa tuntuvasti ihmisen maailmankuvaa - etenkin niin laaja-alaisessa oppilaitoksessa kuin mitä lukio on, vaihtoehtojen poissulkeminen tuntuu jopa rikolliselta. Opiskelijalle täytyy antaa mahdollisuus pitää useita ovia avoimina lukion loppuun asti, eikä meitä saa saa pakottaa menemään lukio-opintoja laput silmillä pelkästään kohti ylioppilaskirjoituksia, vaikka se näyttääkin olevan trendi kiireisessä nykylukiossa.

Tuskinpa Forsgårdin mainitsema Aristoteleskaan kaikkea mahdollista tiesi - hänellä sattui vain olemaan laaja-alaista näkemystä sen verran, että hän näyttäytyi tuon ajan maailmassa ulkopuolisille jonkinlaisena yleisnerona. Samanlaista ymmärrystä pyritään tarjoamaan nykymaailmassa lukiokoulutuksella. Toivottavasti Suomen lukioista valmistuu myös tulevaisuudessa nykyajan ”yleisneroja”, jotka ovat ymmärtäneet pitää aine- ja kurssivalikoimansa laajoina kiihtyvästä erikoistumispainostuksesta huolimatta.

Edit klo 15:11 Siellähän se tämän päivän Helsingin Sanomissa koreili. Vaihdoin otsikon samaksi, kuin mikä HS:ssä oli; hyvin valitsivat kuvaavamman otsikon.

Lahden presidenttitentti

2006-01-06T21:33:00.000+02:00

Hieman kävi sääliksi Arto Lahtea TV1:n ehdokastentissä; hän ei oikein ollut perehtynyt valtion työpaikkojen sijoittumiseen (eikä ilmeisesti muihinkaan teemoihinsa, for that matter), vaan oli kirjassaan väittänyt, että 150 000 "ilmatyöpaikkaa" voitaisiin hallinnosta helposti vähentää.

Mitäs näille sadalletuhannelle työttömälle sitten tehdään? "Ryhtykööt yrittäjiksi, kun siitä niin puhuvat." Aika realistista. Lahdella on toki hyvä idea hallinnon yksinkertaistamisessa, mutta toteutus täytyisi suunnitella hyvin, eikä vain laukoa hienolta kuulostavia lukuja ja ajatuksia tyyliin "ryhtykööt tekemään jotain muuta".

On tietysti hyvä, että on ehdokkaita, jotka eivät paljoa asioista; vasta silloin syntyy todellinen kontrasti niihin, jotka niistä tietävät.

Uusinta: Miksi amerikkalaiset sotivat

2006-01-04T22:21:00.000+02:00

Telkkarista tuli uusintana dokkari Miksi me sodimme. Yhtä pointtia tässä koko terrorismin vastaisessa sodassa en ymmärrä: pari rakennusta tuhoutui (tosin lähes kaksi ja puoli tuhatta uhria, mutta silti), ja yhtäkkiä syntyi suuri War on Terror, jossa maailmaa (Amerikkaa) uhkaavat terroristit pitää tuhota, ennen kuin he tuhoavat meidät. Turvatarkastuksia kiristettiin ja valvonta kiristyi, koska "jokainen voi olla terroristi". Mutta: missä ovat terroristit?

Irakissa, sanovat amerikkalaiset, Irakissa. Sieltä ne kohta hyökkäävät. Ehkäpä (vaikka, montako iskua Amerikkaan on tullut 9/11:n jälkeen?), mutta ei amerikkalaisten nykyinen "kill the terrorists before they kill you" -asenne kovin hedelmällinen tässä suhteessa ole.

Mitä, jos kokeiltaisiin sitä "keskustelua"?

Siellä Irakissa ne terroristit ovat, eivätkä he varmasti ole valmiita keskustelemaan.

Mitä, jos edes yritettäisiin?

Koodinimi KYL-blogi

2006-01-04T19:37:00.000+02:00

Nyt se idea syntyi! Jo viime kesänä pohdin, miten saisimme lukiomme sisäisen viestinnän kehittymään ja tuotua ilmi oppilaiden näkemyksiä lukiostamme ja opiskelusta yleensä. Tänään se idea pompsahti päähäni kuin kumiankka: koodinimi KYL-blogi! (Niille, jotka eivät tiedä, puhutaan Kouvolan yhteiskoulun lukiosta, nettisivut hivenen aneemiset mutta toimivat.)

Tein jo OpenOfficella kirjoittajien recruit-ilmoituksen, jonka voi nähdä täällä (tiedosto poistuu, kun sitä ei ole ladattu 30 päivään):

http://www.zupload.com/download.php?file=getfile&filepath=34483
(PDF, 585 kt)

Helpointa toteutus on joillain mainoksettomalla ilmaispalvelulla. Blogger varmaan kävisi, jos ei kamalaa tarvetta kategorioille ole.

Äänimaisemia

2006-01-04T10:50:00.000+02:00

Miten olisi ilmainen matka maailman ympäri? Lähelle pääsee soundtransitilla - vain mielikuvitusta tarvitaan. Klippejä saa käyttää Creative Commons -lisenssin alla mihin haluaa, kun muistaa kiittää tekijää. Mukana on rakennustyömaita, metroja, katumusiikkiesityksiä ja tietysti nauhoitus jääkaapista, jonka päällä on kahvinkeitin.

Linkki

FST:n presidenttitentti ja lukio

2006-01-03T22:23:00.000+02:00

Ruotsinkielisessä, TV1:ltä tulleessa presidentinvaalikeskustelussa keskusteltiin jälleen kerran Suomen kaksikielisyydestä, ja Timo Soini sai olla aika yksin mielipiteensä kanssa, vaikka hänen mielipiteensä ei Arto Lahden kannasta niin paljon eronnutkaan. Esille tuotiin myös mielenkiintoinen pointti: jos poliitikot haluavat suomen pysyvän kaksikielisenä, miksi he eivät itse puhu kieltä? Sitähän opitaan lopulta vain puhumalla. Omat asenteeni taannoisesta Pakkoruotsi-postauksesta ovat jo rauhoittuneet, mutta on hyvä todella pohtia, mitä kaksikielisyys maassamme todella merkitsee; onko "pakollinen" ruotsin kieli vain hieno meriitti EU:ssa vaiko todella tarpeellinen, jotta taataan ruotsinkielisille palveluiden saanti. Tottahan on, että suomenruotsalaiset mitä todennäköisemmin osaavat myös suomea - mitä hyötyä silloin on palveluiden tuottamisesta ruotsiksi?

Heidi Hautala väläytti myös varteenotettavan idean keskustelussa yo-ruotsin vapaaehtoisuudesta: meillä ei välttämättä ole ylioppilaskoetta 5-10 vuoden päästä ollenkaan. Mielestäni olisi tarpeellista yhden kokeen sijaan joko hajauttaa aineet useiksi eri kokeeksi - esim. kolme matematiikan kurssia, koe, taas kolme kurssia ja sitten koe -, tai sitten laskea arvosanat muuten esim. kurssien keskiarvolla, jotta koko lukioajan opiskelutulokset kartoitettaisiin. Ehkä oppiaineena voisi olla vielä "yleissivistys", joka mittaisi kaikkia lukion kursseja yhteensä? Lukiokoulutuksen yleissivistävyyttä pitäisi joka tapauksessa kyetä mittaamaan pitkällä aikavälillä keskiarvojen avulla, eikä vain muutaman viikon "pyrähdyksen" aikana, jolloin moni asia saattaa mennä pieleen.

Kirjoitin muuten vastineen tämän päivän Hesarissa olleeseen mielipidekirjoitukseen erikoistumistarpeesta lukio-opinnoissa. Olen eri mieltä kuin kirjoittaja, mielestäni lukiossa ei vielä ole tarpeellista erikoistua, vaikka ainereaaliuudistus tähän onkin painostavinaan. Lähetän kirjoituksen tänne skannattuna, jos se julkaistaan (ja lähetän, vaikkei julkaistaisikaan, kun jaksan). Saatetaanhan sitä vielä leikellä, vaikka täyttä asiaa se tietysti oli.

Kettuko muistihirmu?

2006-01-02T22:42:00.000+02:00

Ehkä niin on, mutta... kuka sitä muistia muutenkaan niin paljon tarvitsee? Kuuhunkin mentiin 64 kilobitillä!

:-|

Raportti päivästä 2.1.2005

2006-01-02T20:37:00.000+02:00

Ei mitään erikoista täällä itärintamalla.

Tänään oli hyvä päivä; aamulla oli poliisiratsiaa muistuttava herätys heti kahdeksalta, kun veli oli kadottanut pari avainta ja tuli heittelemään huoneeni tavaroita sinne tänne sitä etsiessään. Eipä nykkeli ollut lopulta omia taskuja kauempana. Jotenkin niin tyypillistä. Pääsi se sitten lähtemään Korsoon takaisin junalla, tai en tiedä, menikö suoraan kouluun Järvenpäähän.

Sitten mietiskelin 20 minuuttia. Tavoitteena on meditoida tuo 20 minuuttia aamuin illoin.

Keskipäivän tienoo: lähinnä blogien ja uutisten lukemista. Opin miten teleprompteri toimii, kun olen sitä joskus ihmetellyt. Silmät on väistämättä pyörällä päästään muutaman tunnin surffailun jälkeen, kiitos 60 hertsillä 1280x768-resoluutiolla Samsung SyncMaster 753s:n.

Tuntien istumisen jälkeen (välillä soitin tosin kontrabassoakin) lähdin uimaan ja vesijuoksemaan, mikä teki hyvää. Hallissa oli venäläisiä (joku ryhmä kai, oli lapsia ja aikuisia, valvoja joutui huomauttamaan poikia muutaman kerran, mutta epäilin sitä, ymmärsivätkö he) ja saksaa puhuva nainen ui kuntouimareiden lenkkiä ystävänsä kanssa. Oli aluksi aika ruuhkaista; silloin menin vain sammakolla, mutta lopussa sain mennä vyön kanssa rauhassa.

Tallentavassa DVD-soittimessa on vikaa. Illansuussa totesin sen empiirisesti; kiintolevy ei sammuta itseään, ja siksi tallentaminen epäonnistuu usein, mutta ei kuitenkaan aina. Esimerkiksi olin laittanut tallennukseen TV1:stä 19.10 tulleen Prisma-dokumentin. Se ei tallentunut, vaan kone sanoi, että laita pois päältä, jotta ajastus lähtee käyntiin. No, eipä se lähtenyt, kun laittoi pois, mutta kuitenkin klo 20 alkanut nauhoitus onnistui. Missähän ne kuitit on... tosin myyjä on naapurin mies, ettei mitään hätää.

Muuta (mielenkiintoisempaa) luettavaa:

Määritä 43 asiaa, jota haluat tehdä elämäsi aikana: 43 things
Blogi päivässä, 365 vuodessa (ja kymmenessä vuodessa 3650, sadassa 36 500): 365blogi

Nimenvaihdos - vihdoin

2006-01-01T16:16:00.000+02:00

Blogin nimi on kaivertanut minua jo pitkään, sillä se ei kuvaa blogia, sen sisältöä tai allekirjoittanutta mitenkään. Äsken keksin sen; olkoon uusi nimi kaikessa karuudessaan (kautta nerokkuudessaan) avanninen. Osoite vaihtuu kun vaihtuu.

Kiitos, ja näkemiin, Eksistentiaalinen hyvinvointi; olit hyvä matkakumppani, mutta sinäkin tiesit, ettei suhteemme voisi kestää ikuisesti.

Kunnollisen RSS-lukijan metsästys

2006-01-01T14:30:00.000+02:00

Millainen on hyvä rss-lukija? En ole vielä kaikkia ihan kaikkia tarpeitani täyttävää lukijaa löytänyt. Sen pitäisi olla seuraavaa:

Web-pohjainen. Ei viitsi pitää monessa eri ohjelmassa tavaroita, ja uutiset pitäisi pystyä lukemaan eri koneilta.
Hieman vikasietokykyä syötteiden suhteen.
Ei liikaa AJAX/Flash -juttuja - tähän Google Reader ja NewsAlloy (ja se yksi Flash-lukija, mikähän sen nimi oli) sortuvat ajoittain, käytettävyyden kustannuksella.
Mieluiten integroitu podcast(/videocast) -soitin, Flashilla toteutettu, kuten Google Readerissa. (Tiedän, että mp3:t saa soimaan Greasemonkeylla ja Inline MP3 Player -skriptillä, mutta silloin ei ole kelausmahdollisuutta.)
Ei tageja eikä sää/pörssikurssijuttuja; mikään täyteen ahdettu ei muutenkaan ole hyvää.

Lukijoiden vertailua
(Päivittyy... kun kokemus karttuu. Viimeksi 2.1.2006)

Newsburst on selkeä ja ulkonäkö miellyttää silmää. Kiitosta saa etusivu, jolta näkee heti kolme uusinta entryä syötteistä; tosin kaipaisin mahdollisuutta lisätä näkyvien otsikoiden määrää. Palvelussa tulee välillä vastaan kummallisia 404-virheilmoituksia, eivätkä syötteet aina välttämättä mene läpi, ainakaan ensi yrittämällä. Kaipaisi lisää asetuksia ja nopeutta.

Google Reader kikkailee AJAXilla ja kärsii ajoittain kaatumisista - se onkin Googlelle tyypillisesti vasta beta-vaiheessa. Flashilla toteutettu mp3-soitin on kuitenkin kätevä, ja myös Google Reader näyttää syötteiden uusimmat entryt, tosin vain listattuna. Tähdellä merkkaaminen on kiva lisä, mutten tiedä, onko siitä todellista hyötyä. Label-järjestelmä on vähän outo.

Bloglines toimii sujuvasti ja on nopea. Miinuksena on, että syötteiden läpiluku kestää valitettavan kauan, eikä ulkonäkö ei Bloglinesissa ole parhaimmasta päästä. Bloggaamisominaisuus on mielestäni tarpeeton, ja kaipaisin myös syötteiden lukumahdollisuutta niin, ettei tarvitsisi aina klikata Display-nappia, jotta otsikot näkyisivät uudestaan.

Rojo yrittää saada monta kärpästä yhdellä iskulla tarjoamalla uutisten tagausmahdollisuuden (vai onko se tägäys-), mutta käyttäjä ei helposti ryhdy ylläpitämään kirjanmerkkejään monessa erillisessä palvelussa. Hieman suomalaisena miettii, pitäisikö uutiset tagata suomeksi vai englanniksi. Ei kansioita, vaan ryhmittely mahdollista vain tageittain.

Onhan niitä sitten pienempiä, mutta näin palvelut pääpiirteissään jakaantuvat. Saa kommentoida tai lisätä ehdotuksia.

Muita vertailuja ja linkkejä:

ZDNet Blogs - Death of the RSS Reader

Template-vaihdos

2005-12-31T13:46:00.000+02:00

Näin vihdoin vaivan ja otin pois tuon pimeän ja ahdistavan Blogger Template -pohjan. Nyt vaihteeksi tuli tämä valkoinen, jota säädän joskus sitten. Tätä on jopa helpompi kustomoida kun sitä edellistä, jossa CSS-tiedostot olivat jossain huitsinnevadan palvelimella (lisäksi mukana oli jotain Typepad-tyylejä). Onpahan nyt tuo tosi hieno otsikko ainakin tuossa, tosin se ei sovi mustavalkoiseen ympäristöönsä lainkaan. Ja varmasti näkyy transparent PNG IE:llä päin honkia.
***
Tänään on siis vuoden viimeinen päivä, ja taas alkaa sama vanha jänkhäys siitä (vaikka ei oikeastaan niinkään vanha, mutta sama juttu toistuu aina, kun tapahtuu tällaisia sosiaalisia yhteenkokoontumisia), missä olen, vaikka se on käytännössä ihan sama. Todennäköisesti eristäydyn tietokoneen ääreen, kun en jaksa juhlintoja kovin kauaa. En ole pitänyt yleisiä synttäreitäkään kuin joskus 1990-luvun lopulla; jostain syystä koen suuren ihmismäärän ajoittain ahdistavaksi. En useinkaan koe kuuluvani ryhmään, mikä voi tosin olla oman (syntymästä asti lähtöisin olevan?) ajattelutapani tulosta. Hiekkalaatikollakin halusin kuulemma leikkiä rauhassa. (dejá vu: olenkohan sanonut tämän aikaisemmin?) Se oli aikaa ennen tietokoneita, joten ei tarvitse syyttää niitä.

Kuntosali on kuitenkin tänään auki klo 16 asti. Nyt olen käynyt siellä viisi viikkoa 2-3 kertaa viikossa, eikä lopettaminen ole näköpiirissä. Pitäisiköhän kysyä jatko-ohjelmasta? Tammikuussa olisi tarkoitus alkaa hajauttaa harjoittelua useammalle päivälle, enkä oikein omarakenteisesta ohjelmasta tiedä.

Päätin ryhtyä mietiskelemään säännöllisesti muutama päivä sitten (vähintään aamulla ja illalla) luettuani MIPL-tekstin, ja heti aloin muistaa öisiä uniani - outoa. Ne ovat olleet niin eloisia, ettei sellaisia ole vähään aikaan nähty, uskoakseni moniin kuukausiin.

Höyryä - sitä on liikkeellä

2005-12-30T19:27:00.000+02:00

Jatkona edelliseen postiin: web 2.0 -höyryä on kieltämättä liikkeellä kiitettävä määrä (vrt. TechCrunch: Diigo - Enough Evolution?)- vaikka todelliset innovaatiot ovat yhä harvemmassa. Pieni pyyntö: Älkööt ammattilaiset enää vaivautuko luomaan yhtään uutta social bookmarking -, RSS-luku - tai "kustomoi-oma-web-sivusi" -asennusta, jos takataskussa ei todellista uutta keksintöä ole. Niitä kaikkia on jo maailmassa tarpeeksi, ja mitta tulee jossain vaiheessa väistämättä täyteen, aivan kuten hakukoneiden lisäpalkkien - ja hakukoneiden itsensä - kanssa aikanaan. Yksi uusi idea ei enää riitä; vaikka esim. Clustyn wikipedia clip -ominaisuus oli hieno, en halua asentaa koko palkkia sen vuoksi, sillä tuskin tulisin hakua koskaan käyttämään erillisenä - onhan olemassa Firefoxin hakuikkuna vain Ctrl+k :n päässä. (Jos joku jaksaa kehittää clip-ominaisuuden laajennuksena, moni olisi takuulla kiitollinen. Kenties sillä voisi jopa osallistua laajennuskilpaan, joka on menossa).

Hei. Löysin palvelun nimeltään Outfoxed, joka näyttäisi silmissäni uudenlaiselta palvelulta. En ihan vielä täysin ymmärrä, miten se toimii, mutta yritetään. Jonkinlainen sosiaalinen järjestelmä takana on...yllätys yllätys.

Muoks 31.12. Hieman lisää linkkejä, huih kun näyttää hurjalta...

Ulkonäkösuunnitelma

2005-12-28T08:15:00.000+02:00

EH
Originally uploaded by Arttu V..

Vielä on otsikot ja muut hieman tönksähtäneitä. Läpinäkyvät png:t on kovassa käytössä, mikä tietää kovia aikoja IE6:n käyttäjille - kuvien ympärille tulee hienot vaaleansiniset laatikot.

Joulu on ohi

2005-12-27T00:04:00.000+02:00

Huhhuh. Joulu, tuo lahjojen antamisen (en ostanut mitään) ja yhdessäolon autuuden juhla, on siis mennyttä tältä vuodelta. Meidän joulunviettomme veljen ja isän kanssa oli loppujen lopuksi melko harmonista. Veljen kuvake.net -keskusteluihinkin tottui, kun tajusi pyytää aikaa, että pääsisi itse koneelle. Kinkkua ja savukalkkunaa on vielä jääkaapissa, eivätkä ne vielä pahemmin ole alkaneet tökkiä. Ehkä loppuviikosta sitten?

Uusivuosi tulee. En tiedä taas, mitä tekisin, kun en tuon juhlimisen puoleen ole muutenkaan. Ajattelin, että jos voisin viettää uudenvuoden yksin tietokoneen äärellä ilman sääliä kanssaihmisiltä, tekisin sen mielelläni. Lämmittäisin saunan, ostaisin nakkia ja perunasalaattia, selailisin del.icio.us:ta, kuuntelisin välillä rakettien vaimeaa kuminaa ja välillä musiikkia koneelta. (Tosin jostain syystä koneellaolokin tuntuu mukavammalta, kun on ihmisiä ympärillä, vaikka heidän kanssaan ei edes viestisi mitenkään.)

Löysin lupaavan palvelun nimeltään Jamendo; saitilta voi ladata maksutta Creative Commons -lisenssin alaista musiikkia albumeittain. Ranskalaisia useimmat toistaiseksi, ehkä mukaan tulee myös muun kielisiä. Ranskalaisiinkin on silti syytä tutustua - vai kuinka monta kertaa elämän aikana kuulee ranskankielistä rokkia? Minä en ainakaan muista sellaista koskaan kuulleeni. Nyt popittaa muuten Ehman Opus Solemnis, jonka kappaleista tulee mieleen Amélie-elokuvan musiikki.

Technorati Tags: joulu, uusivuosi, creativecommons
(Millä kielellä nämä pitäisi laittaa?)

Edit: Taidan alkaa suunnittelemaan uutta ilmettä tällekin blogille. Valmiit templatet alkaa tökkiä, joten on aika kaivaa kuvankäsittelyohjelma esiin...

"Ateistin julistus"

2005-12-24T15:45:00.000+02:00

Truthdig - An Atheist Manifesto

Sadoista kommenteista päätellen monenlaisia ajatuksia herättävä teksti fundamentalistisesta uskonnosta. Vaikutti siltä, että siinä oli ihan asiaakin, mutta luin artikkelin vain pikaisesti, pitää keskittyä ajan kanssa.

Yksi yö jouluun on

2005-12-24T00:00:00.000+02:00

...ja on taas synttärien aika. 17 vuotta. (jee jee.) Kävin päivällä kuntosalilla ja tuli huono olo; kylmää hikeä alkoi puskea, ja epäilin, josko syynä olisi ollut liian kovat painot jalkaprässissä. Muutenkin oli naatti olo, eikä oikein jaksanut nostella.

Tänään oli hyvä päivä, sillä löysin taas monta hyvää sivua del.icio.usin kautta - mm. rentoutumismusiikkia ja blogeja. Veli on täällä käymässä, ja välillä tekee tiukkaa kärsivällisyyden kanssa, se kun käytännössä varaa huoneeni Kuvake.net - ja MSN Messenger -keskusteluilleen. Kuulemma "projektia". Niinhän meillä kaikilla, niinhän meillä kaikilla...

Itse en ole jaksanut innostua IM:ttelystä tai gallerioinnista. Häiritsee liikaa surffausta, kun pitää keskustella siinä samalla...

wink wink

2005-12-23T09:16:00.000+02:00

Unohda Google, nyt tulee Wink, joka etsii tietoa tagosphere-pohjalta. Ei enää sivukaupalla turhia ja epärelevantteja linkkejä, joiden toimivuutta saa arvailla.

Myös Performancing -laajennus Firefoxille on nyt in. Julkeaako joku väittää muuta?

Uusi yhteiskunta

2005-12-20T16:37:00.000+02:00

Albert Einsteinilla oli hyviä pointteja vuonna 1949 ilmestyneessä kirjoituksessaan Why Socialism?. Olen pohtinut sitä, millainen tulevaisuuden yhteiskunnan pitäisi erota nykyisestä, jotta jokaiselle taattaisiin hyvinvointi niin, ettei sitä oteta toisilta pois. Sosialismista on tullut lähes kirosana, mutta me tarvitsemme yhteiskunnissa toisenlaisen lähestymistavan kuin sen, mikä meillä nyt on.

Ihmisten täytyy saada kokemus omasta tarkoituksestaan ja saada työstään myös välitön palkkio pitkäaikaisen hyvinvoinnin lisäksi. Palkkio voi hyvin olla raha, jolla ihminen kykenee kasvattamaan omaa materialistista hyvinvointiaan, mutta palkalle voisi laittaa katon, jonka yli menevä osa menisi kohteisiin, jotka ihminen saisi itse päättää. Näin rahat menisivät usein niihin kohteisiin, jotka tämä ihminen kokisi tarpeelliseksi. Jos joku haluaisi parantaa opettajien palkkausta, hän voisi ohjata osansa opettajien palkkoihin; toinen, teiden huonoon kuntoon kyllästynyt voisi taas ohjata osansa teiden kunnostamiseen jollain alueella.

Silloinhan valtion budjettisuunnitelmista tulisi itseohjautuvia, eikä päätösvalta enää olisi pienen porukan käsissä. Sehän se vasta olisi demokratiaa! Loppujen lopuksi, mitä virkaa hallitukset ajavat, kun ne yhä vähenevässä määrin julistavat sotia tai kykenevät kontrolloimaan kansalaisia? Ne ohjailevat verorahojen käyttöä.

Entä sitten, jos kansa ei tukisikaan jotain, mitä valtio haluaisi sen tukevan? Se on demokratiaa; Ei kukaan tiedä kansallisten kollektiivia paremmin, mitä kansa haluaa - ei edes hallitus tai eduskunta, jossa on vain kalpea aavistus toimivasta kansanvallasta.

Mitä ongelmia järjestelmässä voi olla? Miksi sosialismi ei toiminut 1900-luvulla Neuvostoliitossa tai Kiinassa?

Ihmisten täytyy antaa itse ymmärtää, kuinka järkevää on taata vähimmäistoimeentulo jokaiselle ja samalla innostaa ahkeria hyvään tulokseen. Ei tietoa voi vain kaataa toisten päähän ja sanoa, että tämä on "omaksi parhaaksesi". Ihmisten täytyy saada itse kokea, kuinka työ on omaksi - ja muiden - parhaaksi. Miten paremmin kansalaiset voisivat tämän kokea kuin silloin, kun he henkilökohtaisesti päättävät oman osuudensa kulutuksesta - sen sijaan, että pieni porukka päättää siitä?

Järjetön kontrolli. Miten kansalaisten kontrollointi liittyy tähän "kaikkien hyvinvointiin" mitenkään? Ei hyvinvointi tarkoita sitä, etteikö olisi sananvapautta tai toisinajattelijoita, päinvastoin; niiden avulla hyvinvointia kyetään kasvattamaan, kun systeemi kehittyy. Ei stabiilius saa olla jotain, mitä tavoitellaan kehittymisen kustannuksella.

Uudessa yhteiskunnassa ei kontrolloitaisi kansalaisten antamia varoja, vaan kansalaiset itse kontrolloisivat niitä. Kansalaiset itse kontrolloisivat myös itse itseään, ja yhteiskunnasta tulisi itseohjautuva systeemi. Silloin valvontaa voitaisiin reippaasti vähentää - ihmiset ymmärtäisivät oman parhaansa.

Ei tuomioilla muutenkaan saada opetettua ihmisille mitään. Rankaisu ei useinkaan anna kokemusta väärin tekemisestä, vai miksi sitten rikolliset usein päätyvät uudestaan ja uudestaan telkien taakse? He eivät näe tekevänsä mitään väärää.

Monet ongelmat vähentyisivät tällä uudella yhteiskuntajärjestelmällä; kahtiajako köyhiin ja rikkaisiin loppuisi, kun kaikki saisivat vähimmäistoimeentulon ja "liika" ja paikalleen pysähtyvä raha laitettaisiin kiertoon, valtiossa tuettaisiin juuri niitä asioita, joita kansalaiset haluavat tuettavan, rikollisuus ja vankiloiden täysinäisyysongelmat vähenisivät hiljalleen lähelle olematonta.

Ihmisiä ei tarvitsisi laittaa linnaan, kun heille vain opetettaisiin, missä suhteessa he tekivät väärin. Heitä ei myöskään tuomittaisi elämään "rikoksensa" kanssa loppuelämäänsä (vrt. rikosrekisteri), sillä kaikki tekevät virheitä. Rankaiseminen on kuitenkin turhaa pitkän aikaa tapahtuneen jälkeen; tarvitaan opetusta, eikä pavlovilainen ehdollistaminen toimi kuin heti tapahtuneen jälkeen. Tietysti voi sanoa ehdollistamisen olevan parempi keino kuin ohjaamisen näennäisen biologisin perustein, mutta tosiasia on, että ihminen ei ole pelkkä tapahtumiin reagoiva eläin. Hän on aktiivisesti valintoja tekevä yksilö, tiesipä hän sitä tai ei. (Paitsi että jos hän ei tiedä sitä, hän ei oikeastaan tee aktiivisesti valintoja.)

Onko tämä kaikki vain naiivia idealismia? Ehkä, mutta niin on ollut aikoinaan kaikki se, mitä me nykymaailmassa näemme: "pelkkää naiivia idealismia", mutta sittemmin kehittyneitä todellisuudeksemme. Jatkakaamme siis ideointia; niillä on taipumusta muuttua todeksi, jos niiden puolesta tehdään töitä. Eikä kysymys lopulta ole siitä, lähdetäänkö liikkeelle vai ei, vaan: Mistä lähdetään liikkeelle?

2005-12-17T08:30:00.000+02:00

delicious
Originally uploaded by Arttu V..

Olen jäänyt koukkuun del.icio.us:iin! Uusia, kiinnostavia sivuja vaan ilmaantuu tyhjästä, ja netin käyttö on muuttunut aivan uudenlaiseksi uusien sivujen tutkimiseksi; sivut kaiken lisäksi ovat mielenkiintoisia. Suosittelen palvelua jokaiselle, joka ei vielä ole social bookmarkingin onnea kokenut.

Uusi musiikkipalvelu

2005-12-13T21:08:00.000+02:00

digitoday / media / Musiikkia suoraan tekijöiltä kuuntelijoille

"Levyvirasto on avannut uuden internet-musiikkipalvelun, jolla se toivoo voivansa haastaa isotkin toimijat. Palvelun mukaan kun kokoa tärkeämmäksi tekijäksi on nousemassa itse musiikki perinteisten jakelureittien menettäessä merkitystään", kirjoittaa Tuomas Karvonen.

Palvelun osoite on http://www.recordoffice.net/, ja se näyttää lupaavalta. Saataisiinko tunnettuja artisteja vastaavaan mukaan? Ainakin 70% osuus levyn hinnasta tuntuisi varmasti mukavammalta.

Nyt plakkia testaamaan!

2005-12-13T20:45:00.000+02:00

IMG_0985
Originally uploaded by Arttu Vanninen.

Ilmaiset plakintestaustabletit (joita en edes muistanut tilanneeni Colgaten sivuilta) saapuivat.

Richard Dawkinsin haastattelu

2005-12-11T22:20:00.000+02:00

Richard Dawkins kertoo haastattelussa, "miksi Jumala ei ole yhtään sen parempi kuin mielikuvitusystävä". Dawkins kuitenkin näyttää sujuvasti sekoittavan uskonnot, evoluution ja intelligent designin. En ole puolustelemassa uskontojen olemassaoloa, mutta keskustelulla on taipumusta edetä Jumalan olemassaolosta puhumiseksi sen sijaan, että keskusteltaisiin evoluutioteorian ja intelligent designin eroista.

On hyvä, että Dawkinsin kaltaisia ihmisiä tulee sanomaan mitä mieltä ovat - päästään vähän keskustelemaan uskomuksista. Niiden avulla jokainen voi pohtia itse suhdettaan uskontoon ja uskoon. Dawkins on vielä mitä provosoivin, kun hän toteaa sivulla 2:

"Wouldn’t it be lovely to believe in an imaginary friend who listens to your thoughts, listens to your prayers, comforts you, consoles you, gives you life after death, can give you advice? Of course it’s satisfying, if you can believe it. But who wants to believe a lie?"

Voidaan taas miettiä, mikä on valhe ja kuinka objektiivinen kokemus se on, jotta voisimme sanoa vaikkapa maapallon litteyden olevan "valhe" (eli kaiketi "ei-totta"). Valhe kun riippuu katsojasta: tasamaalla seisova ihminen näkee Maan littanana, astronautti avaruudesta pallona. Toinen näkee sotkun siinä, missä toinen näkee siisteyden, ja niin edelleen.

Onko myönteinen suhtautuminen (tai Jumalaan uskominen) itselle valehtelemista? Silloinhan mikä tahansa suhtautuminen asioihin on itselle valehtelemista, koska niin sanotusti emme voi tietää mitään absoluuttisesti todeksi tai taruksi. (Tiesimme pitkään, että maapallo on litteä. Nyt tiedämme, että se on pallo, mutta yhtä hyvin voin sanoa Maan olevan litteä ja olla valehtelematta - vai voinko? :D)

Onko se itselleen valehtelemista, että ajattelee alkavan päivän menevän hyvin? On pelkkää spekulointia (valehtelemistako?) sanoa päivän menevän mitenkään, koska emme voi millään aamulla tietää, miten päivä menee! Kuitenkin meillä pitää olla jokin suhtautuminen maailmaan ja uuteen päivään, joten miksi, Jari Sarasvuon sanoin, ei samalla valitsisi harhaa, joka parantaa ja saa olon mukavammaksi?

Jotkut harhat ovat parempia, jotkut huonompia (suhteessa niiden tuottamaan hyvään oloon). Uskontojen harhat ovat usein rajoittavia ja syyllistäviä, eivätkä ne anna ihmisen olla täydellinen ja ajatteleva itsensä. Tässä kohtaa Dawkins on oikeilla raiteilla, mutta samalla ei pitäisi kumota "kaikkia muita kuin omaa harhaa" valehteluksi. Vaikka toisaalta, niinhän me ihmiset olemme tehneet ymmärtämättömyydessämme jo vuosituhansia...

Hyvä ja paha

2005-12-11T16:08:00.000+02:00

Eilen eräällä foorumilla keskusteltiin siitä, mikä on pahaa. Kysymys näyttää jo kaukaa siltä, ettei siihen ole tietenkään mitään yksiselitteistä vastausta. Mietin sitten, että onko siitä mitään hyötyä, että sanomme jonkin olevan paha asia. Jos sanomme jonkun ihmisen olevan pohjimmiltaan paha, me teemme hänestä ajatuksiamme vastaavan: kohtelemme häntä huonosti ja väheksyvästi, ja hänestä todella tulee "paha". Pohjimmiltaan hän ei ollut kumpaakaan (hän vain oli mitä oli tai teki mitä teki). Miksemme voisi tehdä hänestä samalla hyvää ajattelemalla hänestä hyviä ajatuksia?

Niin: miksi kaikki ei voisi olla hyvää?

Kirkon nykytila & Galleriat

2005-12-09T22:05:00.000+02:00

Kävin leikkaamassa-värjäämässä hiukset ja ostamassa vaatteita 65 eurolla. Nyt en tuntenut omantunnon pistosta, kuten aiemmin niin monesti vaateostosten jälkeen, kun niistä on pitänyt tehdä tiliä isäpapalle. Minulla ei varmaan ole kunnollista näkemystä kysymykseen, miksi ihmeessä se raha on niin tärkeää, kun en ole koskaan ollut pysyvässä työpaikassa. "Kyllä se raha sinullakin alkaa olla tiukassa, kunhan pääset kunnon töihin." "Ei työnteko kivaa koskaan ole." Mitä muita niitä keski-ikäisten kyynistyneitä toteamuksia todellisesta elämästä ja työnteosta onkaan?

Pääsin tänään puhumaan kirkon nykytilasta puheessani, jonka pidin aamusta lukion ekaluokkalaisille. Koin jotain salaista tyydytystä, kun ryhmässä hyvin todennäköisesti oli myös kiihkokristillisiä nuoria. Puheen lopullinen versio muuttui torstai-illalla muutaman kappaleen verran vähemmän asenteelliseksi - kyllä sinne vielä asenteellisuutta vielä jäi, mutta ei ole mitään hyötyä löpistä tyhjänpäiväisiä. Pitää saada ihmiset miettimään, ja uskon, että puheella tällainen efekti oli, vaikka jännityksen (ja siten puheen nopeuden) seurauksena ulosantini saattoi olla epäselvää (puhe ei aina pysy ajatuksen perässä).

***

Olen miettinyt, mistä IRC-gallerioiden ja kuvake.netien tyyppisten palveluiden suuri suosio johtuu. Ovatko ne yksinkertaisesti vain nykynetin sosiaalisia foorumeja, vai kertovatko ne enemmän ulkonäköön panostavan materialismin kliimaksista, jota käymme nyt yhteiskuntana läpi?

Netissä on yhä enemmän palveluita, joiden avulla me ihmiset voimme määritellä omaa itseämme suhteessa muihin tai maailmaan. Tähän kategoriaan voidaan laskea niin galleriat kuin blogit ja social bookmarkitkin. Eivät galleriat ja blogit välttämättä ole oman egon pönkittämistä, jollaisiksi ne helposti mielletään. (Myönnän, olen itsekin ajatellut suuren kuvamäärän kertovan huonosta itsetunnosta.) Ne saattavat olla osoitus mitä suurimmasta tarpeesta kertoa maailmalle, mikä minä olen tai mitä ajattelen.

Miksi tämä ilmiö on noussut pinnalle vasta nyt 2000-luvulla? Vahvan pohjan niille ovat tarjonneet kehittyneet CMS:t (Content Management System). Ehkä ihmiset ovat myös alkaneet tiedostaa mahdollisuuden saada itselleen oma pala, maapläntti, netistä. Kun sata vuotta sitten piti kirjoittaa kirja sanoakseen maailmalle, mitä ajatteli tai oli miehiään, nykyään ei tarvita kuin minuutin research Googlella, ja oma paikka (ja olemassaolo) maailmassa on lunastettu myös internetissä. Tästä päädytäänkin kartesiolaiseen ajatukseen: olenko olemassa, ja jos olen, miten voin todistaa sen? Lopputulos:

"I exist on the web, therefore I exist."

Googleta vaikka.

GRUB

2005-12-04T12:06:00.000+02:00

Sanonpahan vaan, että voi s*tanan s*tana, kun jälleen kerran, päivitettyäni Ubuntu Linuxin (jota en ole käyttänyt sitten elokuun) Windows XP katosi GRUBista - muistin, kuinka edellisellä päivityskerralla kävi juuri sillä hetkellä, kun uusi kernelin versio asenteli itseään: ihan samalla tavalla juoni meni silloinkin. No, muutaman kuukauden Linuxittoman jakson jälkeen piti tietysti hetki palauttaa mieleen, missä kansiossa menu.lst olikaan. No, /boot/grub/ :ssahan se. Kyllä minä, ehkä, toivottavasti saan sen taas toimimaan. (Alkoi vaan äsken puskea kylmää hikeä, kun luulin unohtaneeni rootin salasanan...)

Edit 12.05:
Juu, sain toimimaan.

2005-12-02T21:50:00.000+02:00

Ja vasta nyt minä tajusin, kuinka hieno vehje del.icio.us oikein on! Aiemmin en ole tajunnut koko palvelun koukkua, mutta kun nyt rekisteröidyin, sosiaaliset kirjanmerkit avautuivat minullekin, sekä kuvainnollisesti että konkreettisesti.

Pakkoruotsi

2005-11-30T19:53:00.000+02:00

Pakkoruotsi

Tämä linkki oli pakko laittaa, kun kirjoittaessani tiistaina ruotsin kokeen ainetta aiheesta "Suomen kaksikielisyys" alkoivat hermot kuohua sen suhteen, kuinka turhaa koko ruotsin opiskelu on. (Koko juoni meinasi jo stopata siihen, mikä on kaksikielisyys toisella kotimaisella. No tvåspråkighethan se oli, kuten arvelin.) Osasyynä ärtymykseen oli ehkä se, että mieleen ei tullut mitään järkevää vokabulaaria... siis sanastoa aiheeseen liittyen.

Ei, ei syynä ole se, etten osaisi ruotsia (ei mitään E.V.O. -vasta-argumentteja - yläasteella ruotsi oli 10 ja lukiossa ollut 9 ja 10, ru3 meni kokeen pohjalta enemmän metsään). Ei, ei ruotsin opetusta poistaa tarvitse - tehkää se vain vapaaehtoiseksi, jotta jokainen (myös lukiossa) voi päättää itse, haluaako lukea ruotsia vai ei.

Radio Free Mind

2005-11-25T13:49:00.000+02:00

RFM Podcast käsittelee kaikenlaisia mielenkiintoisia aiheita. Aiheina mm. hallitusten tarpeettomuus, propaganda, hengellisyys, onnellisuus...sivujen mukaan elämän suuret kysymykset. Uusin lähetys on tosin ollut heinäkuussa, mutta ei se lähetysten arvoa vähennä.

2005-11-24T13:51:00.000+02:00

Perhana, missä vaiheessa Google ehti perustaa Google Readerin? Wikipedia kertoo, että palvelu starttasi 7.10.2005, ja minulta on mennyt se ihan ohi. No, uppasin palveluun OPML:äni ja palvelu lähti rullaamaan heti sujuvasti. Lisäksi podcastit pystyy streamaamaan suoraan palvelun kautta flashin avulla, eikä mp3:sia tarvi enää ladata erikseen koneelle selaimen kautta. Lähetysten latailu kansioihin on se pain-in-the-ass, joka useissa online-rss -lukijoissa häikkää.

Edit hieman myöhemmin:
No, nyt tuli jo ensimmäiset bugit vastaan. Myös käyttöliittymä kärsii vielä lastentaudeista... huoh.

2005-11-24T13:12:00.000+02:00

En oikein ymmärrä: miten vielä nykyäänkin sähköpostimadot leviävät niin tehokkaasti? Mikä ihmisiä oikein vaivaa, kun niillä ei ole minkäänlaisia kriteerejä sähköpostiviestien liitetiedostojen suhteen? Ilmeisesti ihmiset luottavat niin hyvin virustorjuntaohjelmiin, että madot pääsevät sitten helposti läpi.

Minustakin on alkanut tuntua, että kone on hidastunut, käynnistettäessä järjestelmä ruksuttaa suht' kauan. Niin, enkä minäkään erityisesti jaksa tarkistaa konetta adwaren tai mato/virusten suhteen, kun ei tänne nykyään enää mikään pääse. Tai niinhän sitä sanoo...

2005-11-23T21:36:00.000+02:00

Vasen korva päätti sitten mennä tukkoon, olisiko kyseessä taas korvakäytävän tulehdus. Ei kuulu läpi mitään, pitää huomenna mennä päivystykseen huuhdottavaksi, jos se sillä alkaisi toimimaan. Nyt olo on kuin korvassa olisi tukki.

Tänään oli äidinkielen koe, viidestä tehtävästä pari piti tehdä. Meni omasta mielestä ihan mukavasti, mutta niinhän ne aina, kun ei ota mitään paineita. Huomenna on GE3-koe, joka menee sekin hyvällä flow:lla (kuten kaikki kokeet, kun on hyvä draivi :P)

Tänään tulee 22.05 tv2:sta dokkari "Raamattuun pitäytyvistä pastoreista, joiden mielestä kirkko on hävittämässä kristinuskon Suomesta". Se avartanee hieman näkemystä ev. lut. kirkon nykytilasta.

Last.fm

2005-11-22T16:17:00.000+02:00

Last.fm

Ilmainen nettiradio, jossa sisältö tulee omien mieltymysten ja tagien mukaan. Vähän vielä tutustun, joten osoite selvittää lisää.

Ohjelmapuhe

2005-11-21T21:07:00.000+02:00

Tässä ohjelmapuhe, jonka ajattelin pitää. Pitäähän mielipide uskaltaa sanoa, vaikka jotkut siitä loukkaantuisivatkin: oma on valintansa, jos loukkaantuvat.

Kirkolle ei ole enää sijaa nykymaailmassa

Viime aikoina on käyty keskustelua siitä, kuinka kirkkoihin saataisiin lisää väkeä. Ongelmaan on ehdotettu ratkaisua muun muassa uudistamalla jumalanpalvelusta nuorille sopivammaksi ja kohdistamalla enemmän palveluita myös nuorille aikuisille. Osa kirkon jäsenistä on kuitenkin sitä mieltä, ettei kirkon tulisi ”myydä sieluaan” jäsenkadon vuoksi, eli lähteä muuttamaan oppejaan ja pitkän linjan periaatteitaan. Onko kirkon ahdingossa kyse siitä, ettei instituutiolle ole enää sijaa nykymaailmassa, vai voidaanko uudistuksilla saada jäsenkato-ongelmat ratkaistua helposti?

Nykyisellään kirkosta erotaan ahkerasti, ja suurin osa eroajista on nuoria aikuisia. Yleensä eroamisen syyksi mainitaan se, ettei kirkon sanoma enää iske. Kirkko koetaan ahdistavaksi auktoriteetiksi, joka painottaa vääriä asioita: Jeesuksesta on tullut henkilöpalvonnan kohde sen sijaan, että häntä pidettäisiin esikuvana, ja kirkko on opeillaan mieluummin oikeassa kuin onnellinen – vaikka uskonnoissa nimenomaan ole oikeaa ja väärää.

Kun lähdetään tarkastelemaan kirkon perimmäisiä ongelmia, käy yhä selvemmäksi, että ne seikat, jotka tekivät kirkosta vahvan ennen, ovat muuttuneet sen heikkouksiksi valveutuneissa yhteiskunnissa: Voimakas byrokratia ja uskon muuttaminen opeiksi oppien perään ovat alkaneet haperruttaa kirkon rakenteita maailmassa, jossa suositaan mahdollisimman yksinkertaista. ”Asioita ei tule monimutkaistaa tarpeettomasti”, totesi Wilhelm Occamilainen jo 1300-luvulla. Tässä on ehkä toinen syy kirkon ahdinkoon.

On myös mielenkiintoinen väite, ettei kirkon opeilla olisi mitään vaikutusta eroamisten kasvavaan määrään. Ketä enää kiinnostaa kuulla kirkon puheita synnistä, kadotuksesta tai Raamatusta kaikkein ylimpänä auktoriteettina? Ilmeisesti yhä kasvava kirkosta eroajien joukko ei koe sanomaa omakseen, mistä heitä ei voi moittia: suvaitsevaisuuden aikana ahdasmielisyys sotii realiteetteja vastaan.

Otetaan esimerkiksi kirkon lempilapsi, synnit, jotka kirkon mukaan annettiin meille anteeksi Jeesuksen kuolemalla. En ole koskaan kokenut tätä analogiaa omakseni, vaikka olen elämäni kirkkoon kuulunutkin – syy tähän saattaa olla saamassani avarakatseisessa kasvatuksessa: miksi minun pitää saada anteeksi jotain, mitä en ole tehnyt? Miksi minun täytyisi katua jotain tekojani tai olemassaoloani? Tehty, mikä tehty, mitä sitä enää murehtimaan.

Myös Raamatun auktoriteetti on kyseenalaistettavissa: mikä tekisi juuri Raamatusta sen auktoriteetin, jonka mukaan meidän tulisi elää? Sekö, että se on niin hyvä kirja ja hauskaa luettavaa, että sen täytyy olla ainoa Jumalan viesti ihmiskunnalle? Mutta onhan maailmassa miljoonia muitakin kirjoja, eikä mitään niistä voi nostaa yleisesti toisten yläpuolelle. Raamatun auktoriteettia perustellessa päädytään usein lisäksi kehäpäätelmään: Raamattu on auktoriteetti siksi, että joku on sanonut niin olevan, ja koska joku on sanonut sen olevan auktoriteetti, se on sellainen.

Uskontojen suhteen on mielenkiintoista huomata, että yleensä suvaitsemattomuus on tyypillisintä seurakuntaan tai muuhun uskonnolliseen yhteisöön kuuluvien keskuudessa – vaikka kirkkokin opettaa pohjimmiltaan suvaitsevaisuuteen. Kirkkoon kuuluvista on tullut konservatiiveja, samalla tavoin kuin juutalaiset farisealaiset olivat konservatiiveja Jeesuksen aikoihin. Entisestä kapinoijasta on siis tullut sovinnaisten arvojen puolustaja, kuten on käynyt historiassa lukemattomia kertoja ennenkin.

Kirkon tarpeellisuutta perustellaan usein myös sen tekemällä hyväntekeväisyydellä. Tähän perusteluun on vaikea kajota, mutta mielestäni jokaisen pitäisi pystyä päättämään kuulumisestaan järjestöihin tai yhdyskuntiin omantunnon mukaan, vaikka niihin kuulumiselle olisi kuinka vankat ja kumoamattomat perustelut. Uskonto on kuitenkin lopulta oman vakaumuksen asia, ei ihmisen hyvyyden tai auttamishalukkuuden mitta, eikä se sellainen saisi missään tapauksessa ollakaan.

Ylipäätään kaikkien uskontojen ongelma on, että niiden kohdalla itse pohtiminen ja vallitsevien käsitysten kyseenalaistaminen jäävät väistämättä vahvan dogmatiikan ja ”hyvän sanoman” varjoon. Pohtiminen määritellään yhteisöissä muiden samanmielisten kanssa keskustelemiseksi. Mitä se sellainen keskustelu on, johon ei oteta mukaan poikkeavia näkemyksiä? Ei se ole kunnollista ajatustenvaihtoa, vaan oman uskonnon egon pönkittämistä.

Aito usko ei ole, Jari Sarasvuon termiä käyttäen, henkiset kainalosauvat pahassa maailmassa. Se on rakkautta ja luottamista maailmankaikkeuteen, seisomista omin jaloin, ilman vetoamista sen kummempaan auktoriteettiin. Millaista oma uskoni on? Se on sitä, että seuraavasta matematiikan kokeesta tulee se numero, joka siitä on tarkoituskin tulla. Uskon myös, että vaikka menneisyydestä on hyvä ottaa opikseen, on turhaa tuntea syyllisyyttä mistään sanoista tai teoista. Kaikki, mitä olen sanonut tai tehnyt, on tehnyt minusta sen, mitä olen nyt.

Dalai Lama on sanonut omasta uskostaan: ”Tässä on yksinkertainen uskontoni. Siihen ei tarvita temppeleitä tai monimutkaista filosofiaa. Aivomme ja sydämemme on temppelimme; filosofiana on hyväntahtoisuus.” Noihin sanoihin on tiivistetty ehkä parhaiten se, mistä aidossa uskossa on koskaan ollut kyse. Ei todelliseen uskoon tarvita oppeja, paksuja kirjoja tai byrokratiaa. Siihen tarvitaan kykyä rakastaa lähimmäistä niin kuin itseä ja tehdä toisille se, mitä toivoisi itselle tehtävän, koska kaiken, minkä teet toiselle, teet todellakin itsellesi. Ei se ole sen monimutkaisempaa, ja miksi pitäisikään olla?

2005-11-20T18:36:00.000+02:00

Mikkelin-reissu ja kuoropäivät (tai jotkut sellaiset) ovat siis takana. En vaivaudu analysoimaan matkan sisältöä, mutta voin todeta, että kirkollisten ja muiden isänmaallisten kappaleiden symboliikasta saa paljon irti, kun niitä osaa kuunnella. Laulujen sanat muokkaavat jollain tasolla alitajuntaa, joten on hyvä osata torjua piiloviestit pohtimalla lyriikoiden sanomaa. Olimme siis kuuntelemassa lauantai-iltana kuorokonserttia kirkossa, ja siinä sitä oli sellaista hapatusta, että!

Joku sanoo, ettei sellaisella lyriikoiden miettimisellä kannata vaivata päätään, tärkeintä on musiikki itsessään. Silloinhan sanoma päätyy suoraan suodattamattomana alitajuntaan, mistä se rupeaa vaikuttamaan ajatteluun ja asenteisiin. Sitä kutsutaan ihmisten manipuloinniksi.

2005-11-18T20:05:00.000+02:00

Stephen Colbertin kovaa piikittelyhalua The Colbert Reportissa on haastateltavien ilmeisesti vaikea sulattaa. Keskiviikon show'ssa haastateltuna ollut Mark Udall kertoi jälkikäteen tiedotustilaisuudessa kokemuksestaan:

"I've climbed Mount Everest, trekked across Utah's desert lands, and even suffered through amoebic dysentery. I can say unequivocally that interviewing with Stephen Colbert was the worst experience of my life."
http://boulderdirt.com/news/article.cfm/4958/

Colbert luo muutenkin itsestään kuvaa itsekeskeisenä, jopa jollain tavoin messiaanisena "totuuden" tuojana - niin, sen oikean, amerikkalaisen totuuden. Sehän se vitsi onkin.

2005-11-18T15:29:00.000+02:00

Ajattelin kirjoittaa puheviestinnän kurssin viimeisenä tehtävänä, ohjelmapuheena, kirkon tarpeellisuudesta nyky-yhteiskunnassa. Mitä tehtäviä kirkolla nykyisin enää edes on? Moraalin opettaminen? Sitäkään ei ole nähty enää pitkään aikaan, kun... no, oikeastaan koskaan ei ole ollut absoluuttista oikeaa ja väärää, vaan se on aina vaihdellut tilanteen mukaan - aivan kuten sen pitäisikin. "Keksimme sääntöjä sitä mukaa kun etenemme", kirjoittaa Neale Donald Walsch.

Huomenna on herätys kuudelta ja lähtö Mikkeliin bussilla, jotkut kuoropäivät. Oikeastaan ei edes hirveästi kiinnostaisi, mutta... no, luvattu mikä luvattu. Ensi viikolla alkaa jälleen koeviikko, tiistaina ensimmäisenä biologiaa. Myönteisten itsesuggestioiden avulla kaikesta selviää.

Kirjoitan puheen tänne sitten kun (viimeistään maanantaina) saan sen valmiiksi. Syvällistä pohdintaa ja entusiasmia peliin!

2005-11-16T12:02:00.000+02:00

Sus siunatkoon, Googlen intohimoinen maailmanvalloitus on laajennut taas kahdella uudella palvelulla, Google Analyticsillä ja Google Basella, toinen www-sivujen kävijöiden tarkkailuun ja toinen "kaikenlaisen tiedon varastointipaikaksi". Palvelut ovat tietysti niin makoiseen pakettiin pakattuja, ettei kukaan malta jättää niitä käyttämättä. Kunhan vielä mukaan tulee kirjaston kirjat... tietoa on niin *vetisti, ei voi muuta sanoa. Mikä lienee motiivina? Yhtiöllä on kerrassaan jalot tarkoitusperät indeksoimisessa, mutta onko nyt viimeistään aika ruveta salaliittoteorioimaan, jos sitä ei ole vielä aloittanut?

Sosiaalisuudesta ja muusta

2005-11-13T18:03:00.000+02:00

Tässä viikonloppuna mietin mitä järkeä on pitää minkäänlaista päiväkirjaa. Sitten tajusin: kun jään joskus historiankirjoihin, tutkijoilla on materiaalia tutkia pääni sisäisiä liikkeitä.

Aloin jo itsekin epäillä, olisinko tosiaan niin sosiaalinen kuin olen itsestäni kuvitellut, kun en kerta kaikkiaan jaksa sosialisoida toisten kanssa ollenkaan. Pidän siitä, että saan olla yksin, mutta jotenkin olen tähän asti ollut täysin hyväksymättä sitä. (Luulisi, että olisin tajunnut sen jo silloin, kun äitini kertoi minun hiekkalaatikolla halunneen olla ottamatta muita leikkiin, mutta en ole ymmärtänyt. Ehkä jopa ajattelin, että olen muuttunut.)

Hetki internetissä tai kirjan parissa, kaikessa hiljaisuudessa, uusia kolumneja ideoiden vaikka en edes julkaise niitä missään, harvoin blogissakaan. Pelkkä tietoisuus siitä, että on keksinyt hyvän idean, jonka nerokkuudelle voi itse nauraa, hiljaa tai ääneen, kun kukaan ei ole paikalla. Ei ylimääräisiä ihmisiä, melua. Ala-asteella kirjoittamani runo kertoo siitä ehkä paremmin kuin metaforiset kuvaukset:

Kotona ompi rauhaisaa
koulussa melua hirveää.

Runossa kerrottiin vielä jotain äitin leipomasta mustikkapiirakasta, mutta en muista loppua. Nekin kaikki koulutehtävät olisi pitänyt laittaa ilmatiiviiseen säiliöön jonnekin maan kiertoradalle. Meillä oli myös Kimolan ala-asteen kakkosluokalla päivävihko, johon joka päivä piti kirjoittaa (muistaakseni) viisisanainen lause. Sen tuottaminen oli aina suoranaista tuskaa, keksiä jotain päivän tapahtumista ja tiivistää se. Siitäkin on jo yhdeksän vuotta, ja kohta Kimolan koulukin on vain muisto.

Mieleeni muistuvat kuvat meistä koululaisista leikkimässä oppilassukupolvesta toiseen siirtyneitä leikkejä kuten pitkistä ja maata. Myös sitä "nimet kirjoissa" -leikkiä leikittiin. Yhden tehtävä oli vahtia "paikkaa", johon hän aina kävi huutamassa ihmisten nimet, jotka näki. Alussa kaikki juoksivat piiloihin, ja heidän tehtävänsä oli pelastaa ne, joiden nimet olivat kirjoissa.

Viimeisenä vuonna keksimme kaverin kanssa "japolan", jossa lyötiin sähly-/jääpallomailoilla jalkapalloa aidan puolelta toiselle, toinen oli toisella puolella, toinen toisella. Ei siinä tarvittu pisteenlaskua, vaan riitti, kun tuli hiki.

Viimeisenä keväänä keksimme alkaa pelata golfia pesäpallomailoilla lyöden hieman jalkapalloa pienempää kumipalloa. Aloitimme kallioisen mäen päältä ja se, joka sai pallon koloon vähimmällä määrällä lyöntejä, voitti.

Muistan varmaan ikuisesti sen hetken, kun tajusin, että seuraavana syksynä olisi siirtyminen Iitin yläasteelle, pois mäeltä, jolla oli itketty ja naurettu, seurattu toisten tappeluita ja tultu kiusatuksi, seurattu, kun varkaat kävivät ja jännitetty, saataisiinko varastettuja soittimia koskaan takaisin, koettu ensimmäinen matematiikan koe josta sain 10- enkä tajunnut mitä se miinus siinä tarkoittaa ja ihmettelin että menikö se nyt tosi hyvin vai huonosti, kuvattu ikimuistoisia elokuvia jättimäiselle vhs-kameralle, odotettu aina jokaperjantaista kirjastotädin saapumista lainausasemalle jonoksi asti, täti aina kirjoitti lainat vanhoille lainauskorteilla kun asemalla ei ollut tietokonetta, enkä koskaan tykännyt lukea Bertejä tai Neiti Etsiviä tai Viisikkoja tai mitään, mitä kaikki muut lukivat. Suunnistusta upouusissa lenkkareissa syksyisellä, savisella peltoaukealla hien ja vesipisaroiden sekoittuessa itkuun, kun rastia ei vain löytynyt puolen tunnin yrittämisen jälkeen ja kaikki muut olivat jo löytäneet sen.

Toisaalta joulujuhlat Kimolan seurantalolla, jossa myytiin lippuja ja kahvia ja pullaa, soitettiin musiikkia, oltiin vain yhtä suurta porukkaa, jossa ketään ei jätetty ulkopuolelle. Ihmisten puhe sekoittui joululauluihin, ja lopuksi oli aina arvonta, johon pystyi jättämään arpajaispalkintoja. Joskus jotkut voittivat poisantamansa tavaran, ja sitä naurettiin. Juhlat olivat myös ihastumisten osoittamisen aikaa, kun kerrankin kaikki olivat paikalla ja vapautuneita. Rakkaus oli sitä, kun tyttö hymyili itselle, mutta itse ei uskaltanut hymyillä takaisin. Sitä sai miettiä sitten iltaisin, että olisiko kahden ihmisen välillä jotain syvempää.

Viimeisenä keväänä, joskus todistusten jakamisen jälkeen tajusin, että sellaista ei enää olisi. Ala-aste olisi jätettävä taakse ja mentävä yläasteelle, jossa monet alkaisivat polttaa tupakkaa ja pukisivat päälleen mustia vaatteita ja siirtyisivät epämääräisiin porukoihin - niin oli käynyt aiemmin monien kohdalla. Ehkä sillä hetkellä kävin läpi jonkin alitajuisen läpikelaamisen, missä kaikki vilisee silmien ohi sekunnin murto-osassa.

Menneiden taakse jättäminen on niin haikeaa mutta kuitenkin jotain, joka on aina välillä tarpeellista. Ja lopulta: eihän kuolemakaan ole sen erikoisempi etappi kuin ala-asteen viimeisen kevään viimeinen hetki.

2005-11-07T21:58:00.000+02:00

Pysyttelen kuitenkin Blogspotissa toistaiseksi. En viitsi jättää postejani tänne yksin, kylmään. Eilen innostuin FWP:sta kovasti, mutta vastaan tuli jo WP:n bugit ja kummallinen äiden ja öiden näyttäminen kaiken maailman $#¤ -merkeillä koristeltuna. Kategoriat pitäisi silti saada.

Maantiedon hasardikurssin "katsaukseen" tuli kuitenkin lähemmäs 11 sivua tekstiä. Sitä piti kuulemma olla mahdollisimman vähän jotta jaksaa lukea, mutta kun viisi ihmistä tekee samaa tehtävää. Minulla on selkeä taipumus ottaa ohjat ja vastuu, ja... no, meillä on nyt 11 sivua tekstiä. Miten hilkutissa hasardien syyt, seuraukset ja parannusehdotukset voi tiivistää muutamaan karttaan ja minimalistiseen tekstimäärään (kuten opettaja suositti)?

Kaipa tuon sitten voi.

Olen pitänyt mediapäiväkirjaa koskien kurssia, jonka voi suorittaa. Eilen oli tosi monipuolinen mediapäivä: puoliltapäivin kone auki, surffailua, podcastien kuuntelua, tv-ohjelmia koneelta... minne se aika aina koneella katoaa?

Ajattelin toivoa joululahjaksi lahjakorttia kuntosalille. Eilisen jälkeen iski syyllisyys tekemättömyydestä. Ehkä oli syytäkin.

Lisäksi puheviestinnän kurssilla on taas puhe, ajattelin käsitellä aiheena avioliittoa "yhteiskunnan tukipilarina" - jännä juttu, että missä ovat ne onnelliset vuosikymmenten avioliitot? Aika harvassa kuitenkin.

2005-11-06T20:38:00.000+02:00

Kokeilen Wordpress-alustaa osoitteessa http://avanninen.freewordpress.com. Vielä epäilyttää hieman, onko Free Wordpress niin vakaa, että siellä voi rohkeasti pitää blogia, mutta ilmeisesti se on ainakin maaliskuustaa asti ollut pystyssä. (Hitto. Nyt kävi epäilyttämään.) Odotan edelleen vastausta sähköpostiin, jossa kyselin mahdollisuutta asentaa omia teemoja. No, palaan Bloggeriin jos FWP jonain päivänä kaatuu.

2005-11-05T14:55:00.000+02:00

Kas kummaa, googlettamalla free wordpress hosting löytyi heti ensimmäisenä ilmainen wordpress-alustan tarjoava sivu. Harkitsen WP:hen siirtymistä, harjoituksen vuoksi ja muutenkin se tuntuu monipuolisemmalta ja sopivammalta omiin tarpeisiini. Enhän minä nyt mikään hc-bloggaaja ole, mutta haluaisin selkeästi luokitella omaa elämää, mielipiteitä ja blogi-/uutiskommentteja koskevat postaukset erilleen.

http://www.freewordpress.com/

The Christmas Conspiracy

2005-11-02T17:19:00.000+02:00

Lauloimme juuri loppuneessa kuorossa joululauluja. Jossain vaiheessa minulle tuli sellainen olo, että amerikkalaiset joululaulut ovat oikeaa propagandaa! Niissä toistuu aina samat piirteet. Tällaisia fraaseja löysin niistä: King of Israel (!), the Saviour, Lord Jesus, God the King, the Everlasting Light... lähes samanlaista verbaliikkaa kuin mitä Jehovan todistajat käyttävät.

Eikö ole mielenkiintoista, että kun USA (=maan uskonnollinen oikeisto) tuki voimakkaasti Israelin valtion syntyä Lähi-itään 1940-luvun lopussa, 1950-luvulta lähtien USA:n joululauluperinne on levinnyt voimakkaasti länsimaihin ja joulusta on samalla tullut yhä tärkeämpi ja olennaisempi juhla kristillisessä perinteessä?

Kun ottaa huomioon Yhdysvaltojen uskonnollisen oikeiston vahvan aseman ja sen rakkauden Israelin valtioon, ei tarvitse olla ruudinkeksijä ymmärtääkseen, millainen kuvio siitä piirtyy. Meillä on koossa pesunkestävä salaliittoteoria.

Mutta miksi uskonnollinen oikeisto olisi halunnut levittää Israel-myönteistä sanomaa joululaulujen kautta?

Englanninkielisen Wikipedian Israel-artikkelista selviää, että iso osa Israelin puolustusvoimien (IDF) asejärjestelmistä tuodaan Yhdysvalloista. Minkälainen suhde (tai muunlaisia suhteita) mailla on mahtanut olla 1940/50-luvuilla? Ehkäpä joululaulujen avulla varakas uskonnollinen oikeisto on saatu tukemaan amerikkalaista aseteollisuutta (mieleen muistuu military-industrial complex), joka on toimittanut järjestelmiä Israeliin?

Salaliittoteorioiden kehitteleminen on aina yhtä kutkuttavaa. Lisää salaliitosta (tosin toisenlaisesta ja laajemmasta kuin tämä minun kehittelemäni) löytyy osoitteesta
http://members.aol.com/Patriarchy/Christmas/1_a.htm. Sivu on pakkoluettavaa jokaiselle, joka kaihtaa amerikkalaista joulua. Tosin tämä: "Saddam is still exercising his ruthless dictatorship over the land your ancestors have lived in for generations" ei pidä enää paikkaansa, mutta eikö Irakin sota sovi kuvioon paremmin kuin täydellisesti?!

Koto-Suomessa

2005-10-30T18:06:00.000+02:00

Eli täällä siis taas ollaan. Budapestin-reissu meni oikein mukavasti, eli ei tullut sairastelua tai nilkkamurtumia. Miten kysymykseen "miten loma meni" pitäisi edes vastata? Kertomalla kaiken, mitä tapahtui, vai toteamalla tylsästi "ihan hyvin"?

Tänään on ollut pientä after-holiday -masennusta, eikä oikein mikään ole tuntunut sujuvan: suuret projektit, kuten äikän Tuntematon sotilas -esitys ja maantiedon Kaakkois-Aasia -tutkielma rassasivat. Puolen päivän jälkeen kyseenalaistin murehtimiseni, ja heti olo helpotti. Sisäinen dialogi pääsi näyttämään pahat puolensa.

Nyt pieni mietiskelytauko on paikallaan. Viideltä alkaa taas orkesteri, ja eiköhän se taas tästä lähde liikkeelle ,:)

2005-10-25T10:58:00.000+03:00

Maanantain CNet Buzz -podcast käsitteli mielenkiintoista väitettä: jos kirjanjulkaisijat voivat estää Googlen kirjojen indeksoinnin copyright-lakien tuella, miten internet-sivujen indeksointiin lupia kysymättä pitäisi suhtautua? Eikö järki sano, että indeksoinnista on tuottajalle (kirjoittaja, julkaisija etc. that is) pelkästään hyötyä, kun lukijat löytävät kirjat/sisällön hakukoneella? Ei kellään tulisi mieleen estää suositun sivun näkymistä Googlesta, kerta siitä on pelkästään hyötyä. Osa englannista ja amerikkalaisten inside-jutuista menee minulta sujuvasti ohi, mutta suosittelen kuitenkin podcastin tilaamista.

Löysin podcastit jo, olisiko kolmannen kerran vuoden aikana. Tällä kertaa vasta oikeasti tajusin, mistä siinä on kyse, kun sain siirrettyä ohjelmia mp3-soittimelle. Kuinka kätevää. Nopeasti herää ajatus: Miksi tv-ohjelmilla ei ole vastaavaa systeemiä? Voisin maksaakin siitä, että näkisin upouuden amerikkalaissarjan upouusia jaksoja samana iltana kuin ne kotimaassa lähetetään.

Ostin eilen uuden puhelimen, Nokia 6030:n. Vanhasta 2300:sta olisi saanut vaihdossa 15 euroa, mutta laturi oli pitkän matkan takana, joten ajattelin pitää sen varapuhelimena - kuten jokaisen omistamani kännykän suhteen, tässäkin alkaa varmaan ilmetä ongelmia puolen vuoden sisään. Onneksi koneen takuu on 2 vuotta, mutta akuille ei ilmeisesti nykyään enää takuita myönnetä; liekö syynä ne akkujen räjähtämiset silloin joskus.

(Mutta, mutta ja mutta. Siinä kappaleessa oli kolme muttaa.)

Lisäluettavaa: News.com: So who should call you a journalist?

2005-10-23T19:14:00.000+03:00

Googlen maailmanvalloitus eteni taas yhden koneen mitalla, kun asensin Google Desktop 2 Betan äitini koneelle, jonka ääressä itse asiassa nyt istun. Myös Konfabulator siirtyi D:\Program Files -kansioon, sillä <aiempi widget-superhypersofta...mikä sen nimi nyt... Samurize!> vaati paljon hoivaamista. Sitä ei kukaan asentanut uudelleen sen jälkeen, kun muistipiiri sökähti ja XP jouduttiin reinstalloimaan. (Hmm... miten muistin sökähtämisen seurauksena voi olla OS:n uudelleenasennus? Hei, se on Windows!)

Suurien kiintolevyjen aikakautena jonkinlainen virtuaalikansiojärjestelmä olisi kaivattu - että sama tiedosto voisi olla useammassa paikassa kovalevyllä. Ettei sillä oikeastaan olisi mitään väliä, minne tiedosto menisi, se kuitenkin löytyisi helposti. Eikö sen Vistaan suunnitellun WinFS:n pitänyt olla joku vastaava viritys? En tiedä vastaisiko se sitä, mitä tässä haen takaa, mutta ehkä pointti tuli selväksi.

Niin, ja Nightwish erotti Tarja Turusen. Kaikki sen varmaan jo tiesivät (jo siitä päätellen, että yhtyeen nettisivut ovat nurin). Sillä aikaa etsivä löytää erokirjeen Technoratilla.

2005-10-22T11:58:00.000+03:00

Kävin pitkästä aikaa tarkistamassa vaihtoehto-gmailini (lue: spam) sisällön. Siellä oli kolme ketjukirjettä koskien sitä, kuinka MSN Messenger tulee maksulliseksi, paitsi jos lähetät tämän mailin 18 ihmiselle. (Joku ilmeisesti saa ketjukirjeistä kiksejä.) Sehän olisi suorastaan nerokkuuden huipentuma Microsoftilta ylikilpailluilla IM-markkinoilla.

Ainakin minä olen jo kyllästynyt kaiken maailman messengereihin. Kuka sitä koko ajan jaksaa olla sosiaalinen? Mikä ihana rauha vallitseekaan, kun voi selata uutisia, blogeja ja podcasteja ilman, että tarvii viestiä (puoli-)/tuttujen kanssa, vieläpä niin rajoittunutta kanavaa kuin tekstiä käyttäen.

2005-10-22T00:34:00.000+03:00

Päivällä nousi taas vaihteeksi esille, mikä on ironian ja sarkasmin ero. Wikipediaa selatessani - samalla selvisi USA:n tv-syndikaation toiminta ja Late Night With Conan O'Brienin historia ja käänteet - törmäsin sarkasmi-artikkeliin, joka tietysti selvensi kaiken.

Irony refers however to the literal meaning and the intended meaning of the words uttered being different, while sarcasm refers to the mocking intent of the utterance. It is possible to be ironic without being sarcastic, and to be sarcastic without being ironic.

Joskus tulee hurmoksellisia Wikipedia-selaushetkiä, jolloin maailma jotenkin... järjestäytyy. Ahaa. Pärjäisimmekö enää ilman sitä?

2005-10-20T16:21:00.000+03:00

Vääntäessäni raporttia Kaakkois-Aasian sosiaalisista uhista törmäsin Nationmaster.comiin. Sivu kehuu noin 5700 statistiikan tietokannallaan. Jos on koskaan kiinnostanut, missä maassa on suurin luottamus toisiin ihmisiin tai minkä maan kansalaiset olisivat valmiita taistelemaan maansa vuoksi, täältä löytyy vastaus.

Raportti junnaa vielä hieman paikoillaan, mutta tässä on vielä syysloma aikaa. Vaikka torstaina onkin lähtö Budapestiin ja takaisintulo sunnuntaina... hmm. Tuntemattoman sotilaan suhde kuolemaan kaipaa myös analyysiä.

Aina yhtä mukavaa kerrata, mikä vielä odottaa tekemistään...

2005-10-20T09:43:00.000+03:00

Eilen illalla piti kirjoittaa äidinkielen kurssiin liittyen pakina, aihe vapaa. Mikä edes erottaa pakinan kolumnista? Huumori?

Ensin kirjoitin kolumnin pituudellisen tekstiä yleissivistyksestä, mutta lopussa huomasin argumenttien heppoisuuden. No, lopulta päädyin käsittelemään Helsingin seurakuntayhtymän Armo-kampanjaa ja siitä, onko kirkko viimein tajunnut lähteä uudistamaan ilmettään groovaavammaksi. Ei tekstissä erityisemmin huumoria ollut, mutta huumori on sellainen laji, että sitä ei saa tunkea mihinkään väkisin. Lisäksi pakinat harvoin syntyvät yhdessä illassa, ainakaan minun kokemusteni mukaan - ideat vaativat hauduttelua.

Sarasvuo uskossa!

2005-10-17T15:11:00.000+03:00

Näin huutaa tämänpäiväisen Ilta-Sanomien kansi. Minulle tuotti vaikeuksia kuvitella Sarasvuota julistamaan Raamattua intomielisesti. No, lööppi johtaa iltapäivälehtimäisesti harhaan, sillä iltasanomat.fi kertoo Sarasvuon todenneen IS:lle "olleensa uskossa aina". Niinhän se on aiemminkin antanut ymmärtää, joten ei mitään uutta auringon alla.

2005-10-16T20:59:00.000+03:00

Jaajaa, koulun 50-vuotisjuhlat on sitten takanapäin.

Seuraava tavoite olisi ainakin tämän huoneen saaminen järkevään järjestykseen. Jaa, enpä ihan heti muista milloin huoneeni olisi pysynyt ns. "järjestyksessä" pidempään kuin kaksi päivää. En ole järjestysihmisiä muutenkaan. Sitä paitsi, jatkuvan järjestyksen ihmiset ovat minun kokemusteni mukaan niitä ei-kaikkein-mukavimpia. Vai tunteeko joku spontaania ihmistä, jolla olisi koti/huone koko ajan järjestyksessä?

***

Eilen olin jo innostumassa laittamaan kirjahyllyä pystyyn vanhoista vaatekaapin perällä olevista osista, mutta isä tyrmäsi tavalleen tyypillisesti rakennushaluni suoranaisella vihamielisyydellä (tai sillä hetkellä se siltä tuntui). Vaikka hyllyn pystytyksestä oli puhuttu jo kuukausi sitten, ja projektia varten oli varattu monta sunnuntai-iltapäivää (mutta alkuun ei vaan päässyt), yhtäkkiä meillä ei ollutkaan jotain tarpeellisia kiinnikkeitä. Kumma kyllä, kyseisistä vempaimista ei aiemmin ollut ollut puhetta. Ihmettelin, että mistä moinen aggressiivisuus ja hyökkäys lauantai-iltapäivän spontaania innostumistani vastaan. No, pystytetään sitten kun saadaan kannattimet.

Niin, ja - hah - kävinpäs eilen sauvakävelemässä (*wow*). Usean viikon liikunnallisen masennuskauden jälkeen lauantai-illan innostumiseni saattoi olla - ei, vaan oli - alkupiste uudelle liikkeelle lähdölle. Ajattelin, että jos tekee edes jotain hengästyttävää jonkin verran viikon aikana, sekin olisi parempi kuin että jos ei tee mitään.

2005-10-13T21:34:00.000+03:00

Miksi blogin julkaisukynnys tuntuu olevan suurempi kuin sanomalehden? Vaikka sanomalehteen kirjoittamisesta maksettiin, blogikirjoituksia miettii pidemmän aikaa. Ehkä syy on, että tässä foorumi on jotenkin oma ja astuu paljon intiimimmälle alueelle kuin kolumni. Täällä ei voi julkaista samanlaisia tekstejä kuin mitä lehteen helposti lähettäisi: blogilla ei ole samanlaista konkreettista yleisöä kuin mitä sanomalehdellä on. Siinä kun tietää, kuka tekstin suurin piirtein lukee ja mistä päin lukija on.

Enkä minä täällä tee muuta kuin jauhan. Jauhati jauhati. Kunhan jotain kirjoitan. Blogi on myös helppo ratkaisu, vaikka siitä ei tule rahaa, mainetta tai kunniaa. Luulen, että en voi kehuskella kymmenen vuoden päästä kirjoittaneeni nuorena blogiin. Blogi on niin... tavallista. Käytännössä kuka tahansa voi pitää blogia. Internetillä on muutenkin "kuka tahansa voi julkaista mitä tahansa" -maineessa, josta on vaikea päästä irti.

Sain joskus idean, että netissä pitäisi olla samanlainen keskustelufoorumi kuin mitä sanomalehdissä nykyään on: mielipiteensä saisi esittää kuka tahansa, joka osaisi perustella väitteensä hyvin, ja tekstit saisivat vastakaikua, joka innoittaisi myös muita osallistumaan keskusteluun, kunnollisilla argumenteilla tietysti. Pitäisi saada tavallisia ihmisiä kolumnisteiksi, kommentoimaan ja esittämään näkökulmia. Kyseessä olisi eräänlainen yhteen paikkaan kasattu keskustelublogi, jota pitäisi yllä jokin arvostettu instituutio/sanomalehti/muu. Tai sitten vaan kirjoittamisesta kiinnostaneet ihmiset.

Mukaan tarvittaisiin ehdottomasti auktoriteettejä, joilla olisi jopa jotain valtaa puhua asioista, joista he tietäisivät.

En tiedä. Nyt väsyttää. Huomenna on koulun 50-vuotisjuhla omalle koululle, sunnuntaina yleisesti. Kaikki innokkaat mukaan. Mika Saukkonen juontaa huomenna. En tiennyt, että sekin on Kouvolan suunnilta.

2005-10-11T19:40:00.000+03:00

Olen kehittänyt itselleni tiukan paikan tyyneyttä. Äsken, kun tuli sanomista pyykeistä sängyllä, pysyttelin tyynenä, vaikka hänen osaltaan oli lähellä, ettei hermostunut. Toisen siisteys on toisen epäsiisteys ja niin edelleen. Kyse on taas tästä ikiaikaisesta ongelmasta: me niin haluaisimme, että muilla ihmisillä olisi sama vinkkeli kuin meillä. "Kun teet niin kuin minä käsken, kaikki menee hyvin." Niin varmasti, mutta minne silloin jäisi kehittyminen?

Sieltä tulee kohta taas Firma.

Literal Answers to Rhetorical Questions

2005-10-09T19:32:00.000+03:00

Literal Answers to Rhetorical Questions

Sanantarkkoja vastauksia retorisiin kysymyksiin. (Kyllä, osaan englantia...)

BetaNews | Record Labels Target 14 Year-Old Girl

2005-10-07T20:55:00.000+03:00

BetaNews | Record Labels Target 14 Year-Old Girl

Tällaista se meno on Amerikassa. Kuten eräässä artikkelin kommentissa todetaan: millainen ihminen edes AJATTELEE 14-vuotiaan haastamista oikeuteen? Ok, tyttö on tehnyt "väärin" (that is, ladannut p2p:stä musiikin ostamisen sijaan), mutta mitä tapahtui suhteellisuudentajulle, joka meillä ihmisillä - tai siis amerikkalaisilla - joskus oli? Etenkin nykyään voi kysyä, onko sitä koskaan ollutkaan.

Menestyjän pikaopas

2005-10-07T19:10:00.000+03:00

Ohita.

Unohda.

Älä kadu.

Tämä ja monia muita oivalluksia osoitteessa www.armo.fi. Sivun pohjana on kivan näköinen flash-sovellus. Tosin järjestely voisi olla loogisempi, tai sitten en ole vielä tajunnut valikkojen logiikkaa.

2005-10-05T20:33:00.000+03:00

Haipakkaa, haipakkaa. Nyt meillä on tulossa puheviestinnän ryhmän puolesta ensi maanantaille (Aleksis Kiven päivä, that is) aamunavaus, jossa esitämme kohtauksen Seitsemästä veljeksestä. Minä olen alun kertoja.

Ihmisillä oli vähän vaikeaa (meitä on kurssilla kahdeksan) eläytyä mukaan ja vetää roolia täysillä. "En mä viitti, vähän noloo". Hirveän vakavaa, mutta ymmärrettäköön heitä. Itselleni esiintyminen on aina ollut pohjimmiltaan mitä suurinta nautintoa, vaikka olenkin joskus saattanut sitä jännittää. (Itse asiassa ala-asteella toivoin, sitä kenellekään sanomatta, että olisin päässyt joulunäytelmään tärkeään osaan. Olin kuitenkin hiljaa, ja roolit menivät muille.)

Fame-musikaalin jälkeen tajusin, että näyttelemisessä paras tulos tulee, kun antaa mennä vaan, ei jää märehtimään, mikä meni pieleen, eikä murehdi yleisön vuoksi. Yleisö nimenomaan rakastaa niitä, jotka heittäytyvät mukaan, menevät täysillä ja tietysti nauravat itselleen yleisön mukana. Paras komiikka syntyy, kun oppii nauramaan itselleen.

Missä viipyy tryout-musiikki?

2005-10-02T17:27:00.000+03:00

Nythän minä aloin innostua musiikin ostamisesta tuon Trio Töykeiden levyn jälkeen. Tänään olisin jo ollut menossa Topten-osastolle, mutta Anttila ei enää ole auki sunnuntaisin. Siispä päätin tutustua suomalaisiin musiikkiverkkokauppoihin - ja niiden ongelmiin. Mitä huomasin?

On yksinkertaisesti helpompaa ostaa levy kaupasta ja ripata se koneelle (ja sitten "jatkojalostaa") kuin ostaa se verkosta suoraan koneelle. Musiikkia ei tarvitse ensin polttaa cd:lle ja sitten ripata saadakseen sen haluamaansa muotoon ja kuunneltavaksi haluamassaan soittimessa (koneella ja kannettavissa). Samalla saa hienot kannet ja cd:n pintaan printin - eräänlaisena faniuden symbolina, jolla on paljon mukavampi retostella kuin halvalla cd-r -levyllä, jonka pintaan on sotkettu jotain epämääräistä cd-tussilla.

Miksi verkkopuljut/levy-yhtiöt eivät ole tajunneet, että asiakkaat haluaisivat mieluiten kuunnella levyä vähän pitempään kuin 30 s kustakin kappaleesta? Koeajetaanhan autojakin, miksei musiikkia? Tyyliin kaksi viikkoa vapaata kuunteluaikaa ennen ostamista olisi hienoa, eräänlainen musiikin tryout-versio, mahdollisuus kuunnella, onko albumi sellainen, josta voisi maksaa. Tai ilmainen 80kbps versio mp3:na, korkeampaa laatua saisi ostamalla levyn. Jos jollekulle kelpaisi senlaatuinen kappale suhinoineen, good for you sitten vaan.

Taidan laittaa tästä jollekin levy-yhtiölle palautetta.

Edit 21:23: Tällainen lähti EMI:lle:

Tervehdys!

Olen vasta hiljattain innostunut ihan ostamaan-ostamaan musiikkia, ja huomasin erään olennaisen puutoksen levy-yhtiöiden toimintatavoissa ja (verkko)musiikkikaupoissa: missä viipyy tryout-musiikki? Että artistin/bändin uudesta levystä olisi mahdollista saada vaikka 80kbps versio mp3:sena, ideana se, että ostamalla levyn saisi hienojen kansien ja prässätyn levyn lisäksi paremman äänenlaadun.

Itse monien eri musiikkityylien ystävänä osaisin arvostaa mahdollisuutta ihan oikeasti esikuunnella levy ehkä useampaankin kertaan ennen sen ostamista, jotta siihen ja sen luomiin fiiliksiin pääsisi kunnolla sisälle. Tähän eivät 30 sekunnin ääninäytteet pysty. Myös mahdollisuus kuunnella kappaleita haluamassaan kannettavassa soittimessa tai tietokoneen mediasoittimessa olisi hienoa. Ihmisillä on nimittäin korkea kynnys minkään tavaran ”pystymetsästä” ostamiseen: se halutaan saada kokea.

Entä, jos joku ei haluaisikaan enää koeajon jälkeen ostaa oikeaa levyä? Eikö ole asiakastyytyväisyyden kannalta parempi, että hän tajusi sen *ennen* levyn ostamista kuin sen jälkeen? Ehkä hän on samalla innostunut itselleen aivan uudesta ja tuntemattomasta artistista, jonka tuotantoa on ”koeajanut” ja aikoo ostaa tämän jokaisen albumin, kun ei enää tarvitse kahlata vertaisverkkoja läpi etsiäkseen kyseisen artistin tuotantoa kuunneltavaksi ilmaiseksi.

Sitä paitsi, on mielestäni tarpeetonta kategorisoida kaikkia vertaisverkkokäyttäjiä samaan varkaan muottiin, joka ei halua maksaa mistään: useat käyttäjät todella ostavat levyjä, vaikka ovatkin ensin ladanneet sen p2p:stä. Tästä taisi taannoin olla jokin tutkimuskin. Mikä on syy tähän? Vastaus: Prässätyllä levyllä on aina se symboliarvo, jollaista ei löydy itse poltetusta cd-r:stä omakuvitettuine kansineen: se on konkreettinen faniuden, kenties jopa rakkauden symboli. Tätä se on ennen kaikkea aikana, jolloin melkein kaiken saa internetistä, vieläpä ilmaiseksi. Ehkä tätä aspektia olisi hyvä alkaa vahvistaa, järjettömien kopiosuojausten, kappaleiden drm:äyksen ja p2p-käyttäjien jahtaamisen ja moralisoinnin sijaan.

Ymmärrän, että tällainen first try, then buy -lähestymistapa saattaisi vaatia levy-yhtiöiden ajattelutavoissa suuria muutoksia, mutta sellaista palvelua ainakin allekirjoittanut kuluttajana kaipaisi. Nyt on helppoa ladata etenkin tuntemattoman artistin musiikki "koettavaksi" p2p:stä ja sen jälkeen päättää, ostaako levyä vai ei.

Uskon, että kuluttajat osaisivat arvostaa tällaista palvelua. Jos levy-yhtiöt luottavat siihen, että ihmiset maksavat tuotteista, joista pitävät, ihmiset jatkossakin luottavat levy-yhtiöiden korvaamattomiin palveluihin. Toisin sanoen: luottamus ei ole luottamusta, ellei se ole molemminpuolista.

Terveisin
Arttu Vanninen
Kouvola

Jokamiesluokan Idols ja ENFP

2005-10-01T10:52:00.000+03:00

Elisan Jokamiesluokan Idols on hauskaa kuunneltavaa. Kaikki osallistumaan, palkintona on Sony PSP ja Idols-lippuja (jee)!

Niin, kävin tekemässä (Lord Boredomin taannoisesta postista idean saaneena) Similarminds.comin persoonallisuustestin. Tulokseksi tuli ENFP (kuten taisi olla edelliselläkin kerralla joskus kuukausia sitten). Osuu hyvin kohdalleen: mielenkiinto lopahtaa helposti ja yksityiskohdat häiritsevät.

Typelogic: ENFP Profile

2005-09-30T21:24:00.000+03:00

Kävin ostamassa Trio Töykeiden Wake-levyn Anttilan Topten-osastolta. Hienoa työtä ovat tehneet, kuulostaa hyvältä - ja kopiosuojaus oli jätetty suosiolla pois. Kiitos siitä.

2005-09-30T12:22:00.000+03:00

Olisi kätevää, että olisi suuri musiikkikirjasto, jossa olisi kaikki maailman digitaalisessa muodossa oleva musiikki, ja sitä saisi kuunnella jotenkin netitse ja siirtää mp3-soittimeen miten kokisi tarpeelliseksi. Jos haluaisi päästä käsiksi kaupallisten artistien tuotantoon, voisi maksaa levyn hinnan jotenkin helposti netin kautta, ja musiikkia saisi kuunneltua ja siirrettyä eteenpäin käyttäjän valitsemassa muodossa. Ei enää turhia kopiosuojauksia ja formaatista toiseen siirtämistä. Nyt kaikki pitää siirtää moneen kertaan eessuntaas, säilyttää monessa paikassa, pakata, ripata koneelle, polttaa cd:lle...

Niin, päädyin siis siihen lopputulokseen, että on kiintolevyllä on turha pitää suurta musiikkikokoelmaa. Rupean nyt lataamaan musiikit netistä suoraan mp3-soittimeen, sillä musiikkikansio vain täyttyy tauhkasta, jota ei tule kuunneltua. Pidin äsken pienen puhdistushetken, jossa muutama giga "turhaa musiikkia" sai lähteä bittitaivaaseen.

***
Tänään loppui koeviikko historian kolmoskurssin kokeeseen. Maanantaista se uusi jakso taas lähtee (äikän puheviestinnän kurssilla) käyntiin, jos lopetan sen fysiikan lukemisen kolmeen kurssiin. Vielä viime vuonna ajattelin, että sitä voisi ehkä kirjoittaa, mutta ei matemaattis-luonnontieteellinen ala ole minua varten.

Freedom Center -aikeet haudataan

2005-09-29T14:38:00.000+03:00

CNN.com - Ground Zero 'freedom center' quashed - Sep 28, 2005

Se siitä International Freedom Centeristä. "Ground Zerolle" laitetaan ilmeisesti vain jonkinlainen muistomerkki.

2005-09-29T14:09:00.000+03:00

Jamie Oliver on viemässä Jamie's School Dinners -ohjelmaansa USA:han. Tueksi on saatu mm. Super Size Me -elokuvan ohjaaja Morgan Spurlock. Helsingin Sanomat kertoo myös, että brittikoulut pistävät roskaruoan pannaan ensi syksystä lähtien.

2005-09-27T16:41:00.000+03:00

Teräväpiirto-DVD on tulossa, tai ainakin sitä ollaan kovasti tänne tuomassa.
BetaNews: Microsoft and Intel to Support HD-DVD

Still, it's unclear whether consumers will even express interest in high-definition DVD - especially with the confusion a fractured marketplace will bring. Movie studios could create hybrid discs that also contain original DVD content, but that won't encourage users to make the leap into HD.

Jää nähtäväksi, millä tavoin kuluttajat edes ovat halukkaita siirtymään DVD:stä eteenpäin, juuri kun sen käyttöön aletaan tottua.

2005-09-25T22:06:00.000+03:00

Kävimme katsomassa lauantaina dvd-kiintolevytallentavan. Laitteen kanssa oli heti alkuun ongelmia: kanavat eivät suostuneet säätymään kohdalleen helpolla ja soitin sotki tv-kanavat niin, ettei niitä pysty selailemaan tv:n kaukosäätimellä, jos soitin on päällä: tässä kohtaa vika on järkeni mukaan vanhassa töllöttimessä. Nyt on vaan siltä kantilta huono tilanne, että kun jotain haluaa nauhoittaa (puhutaan nauhoittamisesta vaikka ei ole nauhaa missään), ei pysty katsomaan mitään muuta kanavaa kuin sitä, mikä tallentuu. Kysyin jo isäpuolelta, jos siltä saisi ylimääräisen tv:n lainaan, jotta voisi kokeilla, että vika todellakin on tuossa Grundigissa eikä soittimessa.

Hur hur. Se siitä hurinasta. Huu, huomenna on vapaapäivä.

Niin, ja Kiina asettaa taas uusia rajoituksia nettiin, tällä kertaa uutispalveluille. Kiinan kommunistiselle puolueelle taas suuresti respectiä yrityksestä hallita internetiä. Siinä nimittäin riittää työsarkaa.

Edit 23:00: Blogillani on nyt identiteettikriisi.

Edit 23:12: Myös minä liityin Dotkommuunin kampanjaan. (en jaksa tehdä uutta postausta)

2005-09-23T21:48:00.000+03:00

Symantec totesi 19. päivä Mozilla-selainten olevan IE:tä haavoittuvampia. Joskus välillä sitä miettii, että millaiset ihmiset ainakaan Suomessa menevät noihin spoofing-kikkoihin, ja että millaisilla sivuilla pitää surffata jotta tulisi hyökkäyksiä koneelle selaimen aukkojen kautta.

W3schoolsin omien statistiikkojen mukaan IE6:n käyttö on lisääntynyt viime huhtikuusta lähtien (samalla kun Firefoxin käyttö on vähentynyt) - tästä varmaan suuri kiitos menee SP2-päivitykselle. Vaikka itse olenkin Firefoxin käyttäjä, on hyvä, että höyry selaimista tasoittuu ja päästään eteenpäin meidän selain, teidän selain -debatista, ehkäpä jonkinlaiseen selaintenväliseen kehittävään keskusteluun.

2005-09-22T13:41:00.000+03:00

Johan nyt on tekijänoikeuskamppailut. Suomessa yritetään kovasti saada uutta tekijänoikeuslakia läpi (vai saatiinko jo?), Google kamppailee kirjojen skannailuprojektinsa kanssa ja kaksi suurta vertaisverkkosivustoa on sulkeutumassa. Onko tässä tulossa nyt jokin suuri murros vai mitä oikein on meneillään? Kenellä on oikeus hallita tietoa? Voiko tietoa edes "hallita"?

2005-09-21T22:36:00.000+03:00

Ystäväni Soneran kaapeli-internet on taas sillä päällä, että yhteys pitää kummallisia muutaman kymmenen sekuntin taukoja. Kaapeliyhteys on muutenkin jotenkin epävakaa, joskus se löytää ip-osoitteen, joskus ei, joskus saa käynnistellä konetta uudelleen että rupeaa toimimaan, joskus taas repiä modeemin sähköjohtoa irti ja takaisin kiinni.

Ellei tällä kaikella sitten ole tarkoitus saada tumpeloimpia asiakkaita pois netistä. Siinä tavoitteessa se onnistuu loistavasti. Asiakaspalvelu ei tunnetusti tiedä mitään, ja asiakas alkaa tuntea itsensä luulosairaaksi, kun kaikki korjaajamiehetkin sanovat, ettei mitään vikaa ole. Vika on vain asiakkaan päässä.

No joo. Huomenna alkaa koeviikko HY9-kurssin kokeella. Tänään pidin pienen kertauksen. Ajattelin skannata hienon mind mappini tähän, mutta jääköön nyt välistä, kellokin on jo puoli yksitoista.

News.com: Are we getting smarter or dumber?

2005-09-21T17:29:00.000+03:00

"Too much information" may be the catchphrase of the Internet age.

linkki

Televankelistat

2005-09-18T11:50:00.000+03:00

Satuin vilkaisemaan äsken CNBC-kanavaa, josta tuli Joel Osteenin ohjelma Lakewood Churchista; tästä stadionin kokoisesta kirkosta oli kesällä juttu iltapäivälehdessä. En tiennytkään, että näitä amerikkalaisia televankelistoja voi seurata myös Suomen kaapeli-tv:stä - Telkku.comista selviää, että CNBC näyttää niitä sunnuntaiaamuisin kaksi tuntia kymmenestä eteenpäin, puoli tuntia per saarnaaja. Täytyypä ruveta seuraamaan, millaisia asioita nämä puhuvat, jotta selviäisi edes jotain amerikkalaisesta uskonnollisuudesta.

2005-09-17T22:32:00.000+03:00

Mikä olisi blogille hyvä nimi? Eksistentiaalinen hyvinvointi lakkasi kuvaamasta blogia silloin, kun ymmärsin viimein, mitä se tarkoittaa. Terveen järjen filosofia on kuiva ja jotenkin hyökkäävä. Nimen pitäisi olla älykäs, mutta ei liian älykäs. Hauska, mutta ei tietenkään liian hauska.

Lähdetään liikkeelle helpoista.

*:n määritelmä

todellisuus
elämä
olemassaolo
jotain muuta ympäripyöreää

Suuret linjat
? (=> tässä on todellista potentiaalia)

No, siitä listasta tulikin pitkä.

2005-09-16T20:52:00.000+03:00

No, lähdetään vissiin huomenaamusta kattomaan niitä kiintolevy/dvd-tallentavia Mustaan Pörssiin. Olisiko kiintolevy kuitenkin hieman pitempikestoinen ratkaisu kuin pelkkä dvd? 80 gigalla pääsisi varmaan jonnekin asti, kun dvd-ramilla joutuu väistämättä karsimaan kuvanlaadusta ja poistamaan ohjelmia ahkerasti. Olin aluksi kiintolevyä vastaan, mutta kun olen pohtinut asiaa, vaihtoehto on alkanut tuntua yhä järkevämmältä.

Pääsee kenties taas näpertelemään tekniikkaa. Mmm...

EULAt

2005-09-16T20:38:00.000+03:00

ZDNetin blogissa käsitellään aihetta. Tiedättehän, ne tekstit, jotka pitäisi aina lukea, kun asennatte ohjelmia, mutta joita ei kukaan lue. Paitsi epäilyttävissä tapauksissa ne ovat mitä parhainta viihdettä, kun voi katsoa, mitä kaikkia pikku ystäviä siinä luvataankaan ohjelman mukana tulevan.

Harvemmin tosin tulee nykyisin asennettua ohjelmiakaan. Ennen kaikenmaailman free- ja sharewareja tuli kokeiltua, nyt on ohjelmamaku sen verran valikoitunut että leluohjelmia installoin enää harvoin, jos silloinkaan.

Edit: asensin kokeilumielessä Haloscanin trackbackin. Liekö tästä mitään iloa...

2005-09-15T18:08:00.000+03:00

Sain ujutettua isän päähän ajatuksen tallentavasta dvd-soittimesta. Katoin vaan aamulla Mustan Pörssin mainoksesta, että onpas halpa 80GB kiintolevyllinen ja dvd-r/rw -tallentava soitin, 199€. Aloin jo innostua, että harvoinhan ne noin halpoja on (tuli jotenkin epätodellinen olo), ja hetken päästä huomasin, että tarjous olikin tuhannen euron (tjsp) laajakuvalittutelkkarin ostajalle. Se siitä. Enkä tiedä, kiintolevy olisi tietysti kiva tommosessa vehkeessä olla, mutta tulisiko sitä 80 gigaa käytettyä. Periaatteessa dvd-ram ajaa saman asian, jos ei tarvi säilöä kovin pitkään (kuten tallennettavia ohjelmia harvoin tarvii). Nyt tuppaa jäämään kaikki hyvät dokumentit, sarjat ja elokuvat katsomatta kun ne menee joko niin myöhään tai siihen aikaan ettei ole kotona.

Pixmaniassa olisi Samsungin tallentava (ei-kiintolevyllinen) 231€.

Rude awakening

2005-09-15T09:52:00.000+03:00

Katrina-hirmumyrsky on näemmä saanut amerikkalaiset heräämään omaan todellisuuteensa. Kävi mielessä, että voisikin tehdä sen USA-tutkielman amerikkalaisen unelman kääntöpuolesta (that is: pidä huolta itsestäsi, koska kukaan muukaan ei pidä) ja sivuta Katrinan vaikutuksia siihen, mutta ehkä on vielä liian aikaista tässä vaiheessa.

No, seuraan kuitenkin mielenkiinnolla keskustelua. Tässä muutama pala netistä:
Newsweek: Overturning the Gospels
Beyond Good and Evil
The Other America

Terveen järjen filosofia

2005-09-12T15:16:00.000+03:00

Englannin tunnilla oli tekstin aiheena eräs buddhalainen luostari Skotlannissa. Tuli kotimatkalla mieleen, että kun en ole vieläkään tavannut hyvin omaan maailmankuvaani sopivaa tietä/filosofiaa/uskomusjärjestelmää, pitäisi "perustaa" sellainen ihan itse. (Niin no, oikeastaan kaikki perustavat joka tapauksessa oman ajattelunsa.) Ainoa ongelma nykyisissä uskomusjärjestelmissä ja muissa on, että ne keskittyvät enemmän toisten ihmisten opetuksiin ja periaatteisiin kuin ihmisten oman ajattelun herättämiseen. Uuden filosofian pitäisi keskittyä järkeen (eli tunteeseen).

Mitähän periaatteita siinä voisi olla? Ainakaan siinä ei olisi oletuksena mitään pitkälle kehitettyjä oppeja, pyhiä kirjoja tai suuria mestareita, joiden jalanjälkiä pitäisi seurata. Ei se olisi uskomusjärjestelmä, se olisi ajattelutapa. Tai oikeastaan se olisi se, mitä kaikki luonnostaan ovat. Miten olisi "terveen järjen filosofia"?

Kuka tahansa saa ajatella ja toimia miten haluaa, on aina saanut ja tulee aina saamaan. Tästä seuraa, ettei kenenkään tarvitse oletuksena tehdä mitään. Pakko on pelkkä harha - se on olemassa vain suhteessa päämäärään, mutta ilman päämäärää ei ole myöskään tarvetta.
Kaikessa pätee syyn ja seurauksen laki: ei syytä ilman seurausta eikä seurausta ilman syytä.
Et ole vastuussa siitä, mitä muut tekevät, mutta olet vastuussa siitä, miten itse toimit.
Ei ole olemassa mitään perimmäistä totuutta tai mitään, mikä olisi toista pyhempää tai parempaa. On vain toimivuus, jota voidaan mitata suhteessa päämäärään ja sen toteutumiseen.
Järjenkäyttö sallittu. Mietipä ihan itse. Olisiko se niin? Olisiko siinä mitään järkeä? Kysy, miltä sinusta tuntuu. Älä mieti toisten totuuksia, vaan omaasi. Lopuksi, kyseenalaista omakin totuutesi toteamalla: ehkä se ei olekaan niin.

Kiinassa tapahtuu

2005-09-12T10:54:00.000+03:00

Kiina on taas viemässä kehitystä maassa piirun verran eteenpäin: nyt siellä aiotaan kieltää internet-puhelut. Tai ei siis valtio aio, vaan suurin lankaverkko-operaattori. Niin, vieväthän ne tuloja pois, mutta se on se vapaa valinta - kaksi sanaa, jotka eivät Kiinanmaalla ilmeisesti kuulu sanavarastoon.

2005-09-11T17:04:00.000+03:00

Asensin Picasa2:n (jonka takana on, yllätys yllätys, Google) kuvien järjestämiseen. Näyttää hyvältä, tuntuu jouhevalta ja kevyeltä. Olen jo ehtinyt kaivata ohjelmaa, jolla voisi lajitella kuvia nimikkeiden ja avainsanojen mukaan, ja ilmeisesti tämä näyttää täyttävän tuon sosiaalisen tilauksen. Resurssienhallinnan ominaisuudet alkoivat jo loppua kesken pahasti, ja Canonin oma sovellusrypäs tukehtui jo alussa omaan jättimäisyyteensä.

2005-09-11T16:55:00.000+03:00

Sain isoveljeltä viimeinkin kaiuttimet. Nyt pöytä ja huone ovat paljon valoisamman oloisia.

2005-09-11T16:53:00.000+03:00

Syksy tulee.

Uusi template

2005-09-11T13:43:00.000+03:00

Laitoin vähän uutta templatea. Oma innostus kyhäämiseen oli aika vähäistä, joten Blogger Template auttoi.

Eksistentiaalinen hyvinvointi

Muutto avanninen.netiin

avanninen.net

Washington Post ja vuorovaikutteisuuden etiikka

Webhotelli ja Wordpress

Jack Bauer ja propaganda

Conan vitsailee Halosesta, osa 15

InfoTangle: The Hype and the Hullabaloo of Web 2.0

Miljoonan dollarin kotisivu oikeuteen

Pakkaset ja ilmaston lämpeneminen

A social analysis of tagging

Pohdiskeleva Liftari: Äänestä tärkeästä tiedosta

Read/WriteWeb: Synthesis in New and Old Media

Älä varo, mitä ajattelet!

Lainauskielto!

Tagata vai tägätä?

"Jos joku ihminen on ärsyttävä, sen pitää oppia olemaan vähemmän ärsyttävä."

Huoli nuorten tv-töllöttämisen vähenemisestä

Blogit voivat muuttaa demokratiaa

Netti kaatuu ynnä muita sähkeitä

Lukiossa oltava mahdollisuus pitää monet ovet avoimena

Lahden presidenttitentti

Uusinta: Miksi amerikkalaiset sotivat

Koodinimi KYL-blogi

Äänimaisemia

FST:n presidenttitentti ja lukio

Kettuko muistihirmu?

Raportti päivästä 2.1.2005

Nimenvaihdos - vihdoin

Kunnollisen RSS-lukijan metsästys

Template-vaihdos

Höyryä - sitä on liikkeellä

Ulkonäkösuunnitelma

Joulu on ohi

"Ateistin julistus"

Yksi yö jouluun on

*wink wink*

Uusi yhteiskunta

Uusi musiikkipalvelu

Nyt plakkia testaamaan!

Richard Dawkinsin haastattelu

Hyvä ja paha

Kirkon nykytila & Galleriat

GRUB

Pakkoruotsi

Radio Free Mind

Last.fm

Ohjelmapuhe

Sosiaalisuudesta ja muusta

The Christmas Conspiracy

Koto-Suomessa

Sarasvuo uskossa!

Literal Answers to Rhetorical Questions

BetaNews | Record Labels Target 14 Year-Old Girl

Menestyjän pikaopas

Missä viipyy tryout-musiikki?

Jokamiesluokan Idols ja ENFP

Freedom Center -aikeet haudataan

News.com: Are we getting smarter or dumber?

Televankelistat

EULAt

Rude awakening

Terveen järjen filosofia

Kiinassa tapahtuu

Uusi template

wink wink